Treenisuunnitelmasta treeniksi

Kaikilla meillä on lista asioita, joita pitäisi treenata. Kontaktit, valssit, irrottaminen, erottelut…. Ei ole vaikeaa todeta ”tätä pitäisikin treenata”. Vaikeaa on se, että näitä asioita ihan oikeasti treenaa.

Rakastan treenisuunnitelmien tekemistä! Excelin sarakkeet täydentyvät hetkissä, kun alan askartelemaan juuri meille sopivaa treeniohjelmaa. Suunnitelma auttaa muistamaan treenattavat asiat ja suunnitelmallinen treenaaminen vie huomattavasti enemmän eteenpäin kuin ”epämääräinen palloilu”.

Treenisuunnitelmien teosta ja niiden hyödyistä löytyykin kirjoituksia vaikka kuinka. Se mihin haluan nyt keskittyä, on treenisuunnitelman käytännön toteuttaminen. Aina ei ole mahdollista mennä agilitykentälle, aina ei ole mahdollista vapaatreenata (päättää itse treenin rakennetta ja pohjaa). Siitä huolimatta treenisuunnitelman noudattaminen ei ole mahdotonta!

Usein ratatreeneihin mennään tekemään rataa. Ei siinä mitään, välillä on oikeasti hyvä tehdä rataa ratana. Kuitenkaan ratatreenin ei tulisi muodostaa koko treeniohjelmaamme. Eikä välttämättä edes puolikasta siitä! Yleensä kouluttajat suunnittelevat radan usealle koirakolle: joskus viidelle, joskus kymmenelle, joskus 50:lle. Aina ei siis osu niin, että ratatreenin pääpaino on juuri siinä, mitä treeniohjelmanne sanoo. Mutta voisiko treenin siitä huolimatta toteuttaa suunnitelman mukaisesti?

Mietitäänpä asiaa käytännön esimerkin kautta. Treeniohjelmassani lukee tälle viikolle ”irtoamista”. En kuitenkaan pysty käydä vapaatreenaamassa itse suunnittelemaani irtoamisharjoitetta agilitykentällä. Tästä seuraa kaksi vaihtoehtoa: voin lykätä irtoamistreenit suosiolla myöhemmäksi, tai toteuttaa ne jollakin muulla tavalla. Esimerkiksi:

  • irtoamistreeni kotipihalla: kuinka kaukaa tolppien kierto jo sujuu?
  • Ratatreenin toteuttaminen niin, että keskitymme radalla irrottamiseen. Valitsen ohjaukset ja linjat siten, että koira pääsee työskentelemään itsenäisemmin, voisinkohan jopa leijeröidä jossain kohtaa? Entä jos päättäisin, lähettää koiran jokaiseen putkeen mahdollisimman kaukaa? Palkkauskohdatkin voisin valita sen mukaan, että palkkaan parhaat irtoamiset (palkkausaiheesta lisää: Missä kohtaa palkkaat). Lisäksi jo treenin aluksi voin huikata kouluttajalle, että tänään päivän teemana meillä on irrottaminen!

Sama treenirataa voidaan usein hyödyntää monenlaiseen treenaamiseen! Alla esimerkkikuva, jossa mielikuvitusohjaaja ohjaa saman ratakuvion kahdella hyvin erilaisella tavalla riippuen treeninsä tavoitteesta. Ylemmän kuvan ohjaaja voisi treenata esimerkiksi koiran itsenäisyyttä tai edestä ohjaamista Alla olevassa kuvassa sen sijaan vaikkapa tiukkoja käännöksiä tai ohjaukseen tulemista

ohjaustavat Usein treeneissä lähdetään suorittamaan rataa sen kummemmin asiaa pohtimatta. Lasketaan monennellekko esteelle rata päästiin ja keskitytään vain siihen, miten rata saataisiin kulkemaan vieläkin pidemmälle. Jos esimerkiksi irtoaminen ei ole koirakon vahvuus, tuppaavat ohjaajat valisemaan ne reitit, jotka eivät edellytä koiran irtoamista. Näin kyllä päästään radalla pitkälle, mutta kuinka paljon siinä sitten kehittyi? Tärkeämpää treeneissä voisi olla keskittyminen niihin osa-alueisiin, jotka vaativat kehittämistä.

Loppuun kuitenkin muistutan: mikäli treeniohjelmassa lukee ratatreeni/suoritusvarmuus/ratakestävyys tai muuta vastaavaa, niin silloinhan pyritään sitten menemään se treenirata mahdollisimman pitkälle mahdollisimman virheettömästi! Ja erityisesti näin kesän arvokisojen lähestyessä ainakin omassa treeniohjelmassa ovat nimenomaan ratatreenaus ja suoritusvarmuuden parantaminen suuressa roolissa.

Iloisia, suunnitelmallisia ja ennenkaikkea kehittäviä treenejä!

DOBO : Sateisen illan jumppa

Kun ulkona on pimeää, kylmää ja sataa vettä, ei vaan aina tee mieli lähteä pitkälle lenkille. Ja jos ei lähde, niin ainakin meillä karvaiset pitävät huolen siitä, ettei mitään muutakaan tehdä!

Dobo on kuitenkin oikea sadepäivien pelastus! Koirat saavat puuhaa, mutta myös liikuntaa. Näiden pimeiden iltojen kunniaksi päätin jakaa teille dobo-ohjelman sadepäiville. Tämän ohjelman tekee nopeasti eikä se vaadi paljoa tilaa.

HUOM: Tämä ohjelma ei sisällä tarkkoja kuvauksia liikkeistä tai suoritusajoista. Ohjelma on tarkoitettu koirakoille, jotka ovat jo jonkin verran doboilleet.

Alkujumppa:
Pyöri
Ohjaajan ympäri
Kahdeksikko jalkojen välissä
Liikeratojen avaukset

Koira pallolla. Jokainen asento noin puolen minuutin ajan tai koiran tason mukaan (esimerkiksi seisominen pallolla on monelle koiralle haastavaa, joten aloita pienemmällä ajalla)
Istu x 2
Maahan x 2
Seiso x 2
Kumarrus x 2

Koira kierää pallon ympäri, ohjaaja istuu pallolla
Koira kiertää pallon ympäri, ohjaaja istuu pallolla, koira ryömii ohjaajan ojennetun jalan ali
Yliali-liike

Ohjaajan jumppa:
20 x Takareidet + pakarat  jalat pallolla (linkki videoon)
8 x Linkkuveitsi: Selinmakuu, pallo käsissä. Vie kädet ja jalat kohti kattoa ja vaihda pallo jalkojen väliin. Laske rauhallisesti kädet ja jalat kohti lattiaa, nosta takaisin ylös ja vaihda pallo käsiin.
10 x 2 x Selkä; vatsa pallon päällä. Nosta vuoronperään vastakkainen käsi ja jalka ilmaan.7
Toista koko juttu kahdesti 🙂

Tasapainotyynyllä:
Etutassut tasapainotyynyllä 1 min x 2
Takajalat tasapainotyynyllä 1min x 2

Loppujumppa:
Pyöri
Ohjaajan ympäri
Kahdeksikko jalkojen välissä
Lyhyet venytykset

Olettehan huomanneet, että dobo-kirjasta on ilmestynyt uusi versio? Sain oman kirjani juuri viime viikolla ja täytyy sanoa, että se on hurjan hieno! Kirja sisältää paljon erilaisia ohjelmia, sekä kuvalliset ohjeet liikkeiden suorittamiseen. Suosittelen lämpimästi niin aloitteleville kuin kokeneillekkin doboilijoille.

Mikäli omaa kirjaa, palloa tai tasapainotyynyä ei vielä ole, käy kurkkaamassa kauppa

Kiertämistä, putkirallia ja erotteluja

Hellettä on pidellyt! Meillä ei näin kesällä ole vakiotreenejä joten ihan kovin useasti ei olla kentälle asti menty treenaamaan. Tekemistä on riittänyt temppujen opettelussa sekä Volan boxitreeneissä 🙂
Koska asumme suhteellisen vilkkaalla alueella on aina välillä rauhallisen treenipaikan löytäminen haastavaa. Nyt kuitenkin löytyi ihan superpaikka! Toisella puolella on aitaa ja toisella istutuksia joten ihan hirveästi ei pitäisi jalankulkijoita olla 🙂 Lisäksi joku on laittanut maahan kaksi tolppaa täydellisen välimatkan päähän toisistaan. Täydellinen paikka kiertotreeneille!
Viime viikolla käytiin kerran myös kentällä: Venlan kanssa teimme ratamaista erottelutreeniä ja Volan kanssa putkirallia. Itseäni vaivaa edelleenkin flunssa ja liike on sen mukaista (kääk miten myöhässä voin olla! Kaikkea joutuu pieni spitz kestämään). Treeneistä jäi kuitenkin oikein hyvä mieli. Päätavoitteena Venlan kanssa oli erotteluiden vahvistaminen ja kontaktien palkkaus. Vähän alkoi lopussa helle vaikuttamaan Venlaan ja varjoisa putki veti spitziä puoleensa 🙂
Volan putkiin hakeutumisessa on vielä aika paljon työtä mutta suunnitelmissa on treenata paljon yksinkertaisia putkiratoja. Tarkoituksena oli laittaa tähän harjoitteeseen toisen hypyn tilalle suora putki mutta tällä kentällä oli vain kaksi putkea. Ehkä ensi kerralla kolmen putken treeniä 🙂

Venlan ratatreeni ja Volan kontaktitreenailua

Kävimme eilen treenaamassa medien SM-finaalirataa. Yleisesti ottaen treenit menivät melko sujuvasti mutta radalla on omat kinkkiset kohtansa. Ratapiirros löytyy Agilityliiton blogista
Huomioita: 

  • Radan alku oli meille Venlan kanssa haastava. Ensimmäisellä yrityksellä vastakäännös oli liian vahva enkä saanut kerrottua seuraavaa estettä ajoissa. Myös ystävämme niistopersjättö on ollut treenattavana jo pitkään mutta siitä huolimatta se on meille edelleen vaikea ja epävarma. Saimme kuitenkin alun sujuvaksi perinteisellä pyörimisellä. Tämänkaltaisia kuvioita pitäisi ehdottomasti harjoitella enemmän!
  • Keppien sisäänmenosta olen erittäin tyytyväinen! Spitz suoritti kepit hienosti jokaisella kerralla!
  • Kontaktit…. joo. Ei niistä sen  enempää 😀 Mikäköhän siinä on että heti kun treenaa kisanomaisesti en osaa vaatia kontakteja. Ne ovat nyt kesällä seuraava tavoite. Spitz osaa ne, ohjaaja ei 😀
  • Keinun jälkeinen kuvio meni meillä sujuvasti päällejuoksulla. Päällejuoksut ovatkin ehdottomasti eräs vahvuuksistamme

Vola on saanut harjoitella ahkerasti kontakteja, niin 2o2o:ta kuin laatikkoakin. Vola kiinnittää vielä paljon huomiota minuun joka tuo harjoitteluun oman haasteensa. 
Laatikolla olemme kokeilleet etupalkkaa, mutta totesin pallon heittelyn meille paremmaksi systeemiksi huolimatta siitä että se saa Volan katsomaan enemmän minua. Jos treeneissä on apupalkkaaja, teemme niin että apupalkkaaja seisoo etupalkkana ja heittää pallon.
Laatikko sujuu parhaiten kun olen itse edellä. Silloin saattaa kuitenkin tulla muutamia hyppyjä yli laatikon. Jos olen takana niin Volan kääntyy vielä melko paljon katsomaan minua. Uskon kuitenkin että  mitä oikea-aikaisemmaksi saan palkkausta niin sitä mukaan pää kääntyy enemmän eteenpäin. 
Treenasimme eilen läheisessä puistossa ja olen todella tyytyväinen treenisessioon. Olen pähkäillyt palkkaamistapoja ja tämä pallottelu tuntui todella hyvältä. Maltoin pitää myös treenisession tarpeeksi lyhyenä ja muistin keskittyä vaihtelemaan omaan sijaintiani. Muutaman kerran Vola meni ohi tai yli mutta mukana oli myös muutama todella onnistunut suoritus. Omaa tarkkuuttani täytyy kuitenkin vielä kehittää. Kerran palkkasin selvästi virheellisestä suorituksesta ja videon viimeisessä suorituksessa Vola kolauttaa laatikkoa enkä huomaa. Eteenpäiin on kuitenkin menty ja homma alkaa edistyä 🙂

Lopuksi vielä juhannuskuva 🙂 Vietimme juhannusta veneellä Inkoon lähellä sijaitsevassa saaressa ja mukanamme Vola-laivakoira. Vola sai saaren muilta vierailta paljon kehuja ulkonäöstään ja käytöksestään, omistaja ei voisi olla iloisempi 🙂 Vola sai juosta saaressa lähes kokoajan vapaana sillä saaren muut vieraat eivät sitä paljoa hetkauttaneet, mukavempaa on jahdata käpyjä 🙂

Ohjausopas: Valssi

Tällä kertaa vuorossa olisi valssi, joka on monille se tuttu ja turvallinen. Valssissa kuitenkin on monen monta asiaa, joihin täytyy kiinnittää huomiota. Se ei siis olekkan niin helppoa, kuin miltä aluksi näyttäisi.

Mitä?

Valssissa ohjaaja vaihtaa puolta koiran edessä siten, että rintamasuunta säilyy koiraa kohti. Tällöin ohjaaja pystyy näkemään koiransa koko ajan.

Miksi?

  • Puolen vaihtaminen
  • Koiralle erittäin selkeä
  • Nähdään koira koko ajan
  • Mahdollisuus kääntää koiraa tiukastikkin

Milloin?

  • Puolen vaihtaminen
  • Mahdollisuus irrottaa koiraa tai olla sen edellä.
  • Tiukka käännös
    • Ohjaajan linja ei ole suora (vertaa persjättöön)

Miten?

Oikeaoppinen valssi suoritetaan vain kolmella askeleella (tässä kohtaa voi sitten ihmetellä, mistä nimitys mahtaa tulla). Jotta koko käännös pystyttäisiin tekemään, on tärkeää kiinnittää huomiota polvien joustamiseen: muuten on äkkiä nenällään. Jos askeleita lisätään, on tuloksena usein peruutusta tai valssista ei päästä jatkamaan ajoissa matkaa.
Ensimmäinen askel on valssissa painava ja matala, ja se suunnataan kohti koiran ponnistuspaikkaa. Toinen askel on jo korkeampi, ja jo siinä lähdetän kohti seuraavaa estettä. Valssi kohdistuu aina esteeltä esteelle. Tällöin ylläpidetään ohjaajan kannalta mahdollisimman optimaalista linjaa, ja koira tietää koko ajan, minne ollaan matkalla.
Valssi on ajoissa, jos se on valmis jo ennenkuin koira ponnistaa. Tällöin koira tietää, mihin suuntaan ollaan jatkamassa, ja osaa valmistella hyppynsä sen mukaisesti.

Harjoittelu

Valssia kannattaa harjoitella mahdollisimman paljon ilman koiraa, ja vaikka ilman esteitä. Laske valssiharjoituksissasi aina kolme askelta, ja ohjaa mielikuvituskoiraa. Vaikka naapurit saattavat hieman ihmetellä pihalla pyörähtelevää agilityharrastajaa, niin enemmän on aina enemmän ja harjoitushan tekee mestarin!
Tässä vielä kuva 360asteen valssista joka tehdään suoralla linjalla 🙂 Tsemppiä pyörimisiin!

Ohjausopas: Takaakierto

Hieman aikataulusta myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Takaakierto siis käsittelyssä.

Mitä?

Takaakierrossa koira (yllättävää kyllä) kiertää esteen. Takaakiertoja on kahden laisia, niitä joissa ohjaaja on sillä puolella estettä, johon koira laskeutuu, ja niitä, joissa ohjaaja on sillä puolella estettä, josta koira ponnistaa.
Takaakierto ohjauksia on monia erilaisia, ja AgilityNerd on tehnyt niistä pienen listan. Sivustolla on myös videoita.

Miten?

Takaakiertoon lähetyksessä ohjaavan käden puoleinen jalka astuu askeleen eteen, ja joustaa, jolloin liikkeestä tulee sulava ja selkeä. Eli jos este kierretään oikealta puolelta, oikea käsi ja jalka ovat edessä. Hyvä paikka takaakierto-ohjaukselle on siivekkeen sisimmäisessä reunassa. Tähän kohtaan jalka siis astuu. Jos jalka astuu siivekkeen ulkoreunaan, ei koira näe estettä ja sen suorittaminen vaikeutuu. Jos ohjaus taas on liian keskellä, tulkitsee koira sen herkästi siten, että hyppää riman suoraan ilman takaakiertoa.
Rintamasuuntaa on myös hyvä pohtia takaakiertoa tehdessä. Jos on tarkoitus tehdä takaakiertovalssi, on yksinkertaisinta, että rintamasuunta on esteen suuntaisesti (eli siis olkapää estettä kohti), ja jalka astuu siivekkeen suuntaisesti. Tästä asennosta pääsee ohjaamaan valssin helposti, sillä kun jalka joustaa takaakiertoon, saa ylöspäin ponnistaessaan liikkeeseen paljon voimaa ja nopeutta.

Harjoittelu?

Takaakiertoja on äärimmäisen helppo harjoitella. Melkeinpä mikä tahansa; puu, keittiöntuoli tai tolppa kelpaa esteeksi takaakiertoharjoitteluun. Koiraa lähetetään kiertämään este, ensin läheltä, sitten askeleen kauempaa, askeleen kauempaa ja askeleen kauempaa. Hyvä harjoitusta on myös, jos jostain löytää esim kaksi lähekkäin olevaa puuta, ja lähettää koiraa vuoronperään kiertämään näitä, esimerkiksi kahdeksikon mallissa. Mitä kauempaa koiraa pystyy lähettämään, sitä parempi! Tällainen harjoitus vahvistaa myös muuta koiran irtoamista, ja tällöin myös nopeutta.

Ohjausopas: Persjättö

Kun pitkästä aikaa sain koulutettavakseni jatko-ryhmiä, päätin, että perusohjausten läpikäyminen on hyvä alku. Niitäkun ei voi ikinä harjoitella liikaa 🙂 Ensimmäisellä kerralla teemana on persjättö.

Mitä?

Persjätössä ohjaaja vaihtaa puolta koiran edessä siten, että rintamasuunta ei käänny koiraa kohden kertaakaan. Ohjaaja vaihtaa puolta koiran ollessa siis koko ajan selän takana, josta tulee nimitys persjättö.
 

Miksi?

  • Puolen vaihtaminen
  • Vauhti pysyy
  • Oikein ajotettuna koiralle erittäin selkeä
  • Usein seuraavien ohjauksien toteuttaminen on helppoa, sillä ohjaaja on koiran edellä
  • Ohjaajan ei tarvitse pyöriä, vaan pääsee juoksemaan koko ajan eteenpäin

Milloin?

  • Puolen vaihtaminen
  • Mahdollisuus olla koiran edellä
  • Loiva käännös tai ei juurikaan käännöstä

Miten?

Vaikka persjätössä koira jääkin selän taakse, on äärettömän tärkeää, että koiraa ei hukata. Ohjaajan pitää kääntää persjätössä yläkroppaansa niin paljon, että kykenisi näkemään omat kantapäänsä juostessaan. Radalla tämä tarkoittaa sitä, että yläkroppaa käännetään niin paljon, että koira nädään.
Persjätön on oltava valmis ennen kuin koira on ponnistamassa. Persjättö pitää siis aloittaa kun koira on vasta lähestymässä estettä. Hyvä sääntö on, että ohjaajan on nähtävä koko koiran hyppy kääntyneenä jo oikein päin.

Harjoittelu?

Persjättöä, kuten muitakin ohjauksia, voi opettaa ilman esteitä helposti.

  1. Jätä koira odottamaan ja kävele itse poispäin
  2.  Pysähdy selkä koiraan päin jonkin matkan päähän. Jalat osoittavat menosuuntaan.
  3.  Käännä yläkroppaa siten oikealle, että näet koiran selkeästi
  4. Ojenna oikea kätesi kohti koiraa ohjaavaksi kädeksi
  5. Kutsu koira ja palkkaa oikealla kädellä (Muista, lelupalkka on palkkauksessa aina paras)

Koiran on tultava tällöin luoksesi ( tai ohi sinusta jos palkkaat pallolla) oikealta puolelta.
Toista harjoitusta molemmin puolin. Voit lisätä harjoitukseen myös liikettä siten, että et kutsu koiraa ollessasi itse pysähdyksissä, vaan juostessasi.

Ulkona on kylmä!!

Ulkona on tällä hetkellä niin kylmä, että sinne ei oikein uskalla mennä. Kun on kaksi aktiivista koiraa, ja halliin ei pääse treenaamaan, pitää keksiä kaikennäköistä kotitreeniä, että huonekalut säilyisivät ehjinä.

Viivin kanssa ollaan kontakteja harjoiteltu tuttuun tapaan kontaktilaudan avulla. Edistystä tapahtuu jatkuvasti ja kun pakkaset hieman hellittävät, olisi tarkoitus siirtää kotona opittu ihan oikealle esteellekin.

Venlan kanssa taas lähdimme harjoittelemaan estehakuisuutta ja irtoamista. Kun koira saa rohkeutta irrota, se ei enää kysele ohjaajaltaan niin paljoa ”mikä este”, vaan uskaltaa juosta vauhdikkaammin jolloin radan tekemisestä tulee myös sujuvampaa. Uskon, että estehakuisuutta tulee myös ajan kanssa, mutta ikinä sitä ei voi harjoitella liikaa!

Kun rakentelin Venlalle hyppyjä olohuoneen lattialle, tuli ihan mieleen, kun lapsena rakentelin kissoille esteratoja ja huiskilla yritin houkutella kissoja sitten kiipeilemään niitä. Venla onneksi on vähän helpommin suostuteltavissa! Venlan rata koostuu kahdesta hypystä, elikkä harjanvarsista ja minimaalaustelineistä (Ikeasta joskus ostettu, ovat todellisuudessa valokuvatelineitä.) sekä harjanvarsista.

Esteitä on kaksi peräkkäin, ja niiden päässä targetti. Itse seison Venlan vierellä tai takana, ja kehotan ”eteen”, jonka jälkeen Venla juoksee kenguru loikilla esteiden ylitse syömään namin. Välillä olen harjoitellut myös lelulla. Kun Venla ponnistaa toiselle hypylle, heitän lelun. Tämän huono puoli on se, että ajoitus on todella tärkeää: jos lelu tulee myöhässä, koira tulee helposti epävarmaksi.

Tänään lisäsimme hommaan hieman haastavuutta. Venlan piti joko kiertää ensimmäinen hyppy, ja sen jälkeen vasta juosta suora, tai sitten lähtö oli aivan sivussa. Ajatuksena tässä minulla oli, että Venla ei pysty suoraan juoksemaan vaan kipolle syömään namia, vaan hommaan tulee vähän enemmän ratamaisuutta. Näitä toistoja teimme kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin tuota suoraan juoksemista, sillä ideana tässä kuitenkin on itseluottamuksen kerääminen.

Vinkkinä kokoan tähän muutaman harjoituksen, joita voi tehdä kotona.

  • Kontaktit
    • Kontaktit vaativat usein runsaasti toistoja, joita ei aina ehdi ihan oikeilla esteillä tekemään. Kontaktien harjoittelu kotona ei vaadi paljoa. Jos energiaa riittää, suosittelen askartelemaan vastaavan agilitylevyin kuin itselläni (löytyy Viivin kontaktiharjoitteluvideosta). Sen säilyttäminen on helppoa kaapintakana, ja saa otettua esiin nopeasti, kun harjoitteluinto iskee. Jos energiaa ei kuitenkaan ihan niin paljoa ole, käy harjoitteluun avuksi esimerkiksi sohvatyyny, pesuvati tai muu vastaava koroke, jonka päälle koira saa takajalkansa.
  • Kierrä-käsky
    • Tottakai on mukavempaa, jos esteen takaakiertoa ei aina tarvitse jännittää silmät kiinni toivoen parasta, vaan voi luottaa siihen että koira todella kiertää esteen. Tästä syystä kierrä-käskyä on hyvä harjoitella myös kotona. Avuksi riittää oikeastaan mikä tahansa esine, esim jakkara, jota koiran pitää kiertää, samalla kun ohjaaja kasvattaa etäisyyttä askel askeleelta.
  • Irtoaminen
    • Yhden tai kahdenkin hyppyesteen kyhääminen ei vie paljoa aikaa, mutta on hyödyllistä. Irtoamista voi toki harjoitella myös kierrä-käskyn tai kosketusalustan avulla. Pääasia on, että koira oppii, että aina ei tarvitse olla ohjaajan vieressä, vaan välillä voi työskennellä hieman etäämmällä.
  • Persjättö
    • Persjättö on monille ohjaajille haastava ohjausliike, minkä käyttö kuitenkin on sillointällöin hyödyllistä ja tarpeellista. Persjätön tekemistä helpottaa, jos koira osaa kunnolla hakeutua toivotulle puolelle. Jätä siis koirasi odottamaan etäälle, kävele eteenpäin selkä koiraa päin, ja kutsu sitä. Laske toinen käsi ”ohjaavaksi kädeksi” ja palkkaa koira, kun se tulee tämän käden puolelle. Vuorottele oikeaa ja vasenta puolta.
  • Sylikäännökset ja poispäinkäännökset
    • Sylikäännökset ja poispäinkäännökset ovat helppoja harjoitella kotona, eivätkä vie tilaa. jätä koira odottamaan etäälle, kutsu se ja käännä sylikäännöksellä/poispäinkäännöksellä ja palkkaa heittämällä. Tällöin vauhti säilyy ja koira oppii helposti nämä käännökset, jotka auttavat pelastamaan monta rataa, joilla ohjaaja on myöhässä.
  • Temppuilu
    • Kaikenlainen temppuilu on hyväksi! Se parantaa koiran ja ohjaajan suhdetta, sekä opettaa koiraa oppimaan. Lisäksi on mukavaa, kun koira osaa naurattaa naapurin lapsia kierimällä tai sanomalla ”moi”.

Toivotaan että pakkaset hieman laskisivat ja päästäisiin kentälle treenaamaan ”ihan oikeita” treenejä 🙂

Venla aloitti kisauran, Viivi kontaktiharjoitukset

Aloitetaan tärkeimmällä: Pienen pieni spitz on aloittanut nyt kisauransa! Lauantaina 14.1 lähdimme aamulla varhain, ennen kuutta ajelemaan pitkin liukkaita teitä Hyvinkäälle ja täytyy sanoa, että ei kyllä nukuttanut, niin innoissani olin! Kunnian tuomaroida Venlan ensimmäiset startit sai Leena Rantamäki-Lahtinen ja rataprofiilit olivat oikein sujuvia ja mukavia.

Ensimmäisestä startista onnistuimme tekemään ratavirheettömän suorituksen! Itseäni kuitenkin sen verran jännitti, että Venlan vauhti ei ihan huipussaan ollut ja kontakteillakin aikaa kuluttelimme, joten tuloksena noin kahden sekunnin yliaika. Tällä on kuitenkin hyvä aloittaa, ja vaikka radan jälkeen hieman yliaika harmitti, kun sen olisin pystynyt helposti kitkemään itse pois kirittämällä ja nopeammilla kontakteilla, niin nyt jälkikäteen ajateltuna oli ihan hyvä kontaktitreenin kannalta suorittaa ne huolellisesti kisatilanteessa.
Ohjaukseni ei ollut parasta mahdollista, melkoisen tönkköäkin paikoin, mutta kai sen voi laittaa kisajännityksen piikkiin!

Toisella radalle vauhti oli jo huomattavasti kovempaa ja siinä tosi kovalla tsemppimeiningillä painettiinkin täysiä ! Harmillisena se, että omat jalat eivät kerenneetkään varmistamaan yhtä hyppyä, joka oli ennen keinua, ja Venla suurena kontaktien ystävänä karkasi keinulle ennen aikojaan. Tulos siis HYL.

Kolmannelle radalle lähdettiinkin sitten uudestaan hakemaan vauhtia, ja täytyy sanoa, että sellaista turbobuustia en ole Venlasta aikaisemmin löytänytkään! Matto tosin oli sitten liian liukas ja ohjaaja hämmentynyt, joten yhdeltä aidalta kielto ja kepeiltä sitten muutama virhe. Vauhtiin pitää silti olla tyytyväinen!

Hyvinkään kisa-alustana on keinonurmimatto, joka on jo tullut kuuluisaksi liukkautensa vuoksi. Myös Venla liukasteli reilusti: ensimmäisellä radalla kaatui kahdesti kepeillä, toisella suditti paikoin ja kolmannella radalla, kun vauhti oli kaikista nopeinta, ei tassut pitäneet enää ollenkaan kiinni pohjassa.

 Viivin kanssa käytiin keskiviikkona tuttuun tapaan Oreniuksella treenailemassa. Radalta jätettiin kontaktit kokonaan pois, sillä niitä teemme tällä hetkellä vain kotona. Täytyy taas trodeta, vaikka monesti olen sen todennutkin, että pätkissä tekeminen auttaa kumman paljon oman tekemisen laatua! Kaikenkaikkiaan jäi treeneistä hyvä fiilis! Hieman vielä terävyyttä hiomaan käännöksiin ja omaan ohajaukseen ylipäätään, ja paaaaljon paaaaaljon etupalkkaa (josta Tuija huomauttikin 🙂 ) niin hyvä tulee! Sekä tietysti ne kontaktit !

Kotona olemme nyt siis ahkerasti treenanneet kontakteja. Kuten aina, tässäkin asiassa agility on välineurheilua, joten askartelin kontaktilevyn, jota voi sitten pitää sohvan tai tyynyjen päällä olohuoneessa. Levy koostuu IKEAn hyllylaudasta (hinta 2e), kahdesta eteismatosta (yhteensä 2e) ja runsaasta määrästä ilmastointiteippiä ja kaksipuoleistateippiä. Tällä levyllä teemme sitten harjoituksia päivittäin, ja kehitystä on jo nyt tapahtunut huimasti!
Tässä pieni tilannekatsaus, miten me kontakteja treenaamme. Tästäkin kiitos Tuijalle, joka on oikein huippu kontaktivalmentaja!

 Tarkoituksena on siis, että Viivi hakeutuu oikeaan kohtaan sijainnistani ja puuhailuistani huolimatta, ja pysyy siinä niin pitkään, kunnes saa sanallisen vapautuskäskyn. Ensimmäisessä videolla näkyvässä harjoituksessa seison liikkumatta takana antamatta Viiville yhtäkään vihjettä liikkeen avulla. Tämä on Viiville vielä melko vaikeaa, mutta pikkuhiljaa on jo alkanut keksimään oikeaa paikkaa. Toisessa harjoituksessa kävelen eteenpäin pysähtymättä, joka on huomattavasti helpompaa, sillä liike vahvistaa oikeaa suuntaa.

Vapautuksessa käytän apuna targettia, jossa on namia, tai palloa. Viivi saa poistua hakemaan namit taikka pallon, kun katse on edessäpäin, eikä minussa. Tämä auttaa esteiden havainnoinnissa radalla, kontaktin itsenäisyydessä ja myös radan suorittamisessa.

Kontaktitreenit ovat kuitenkin vielä alussa, mutta harjoitukset jatkuvat!

 Lisää talvisia kuvia Viivistä ja Venlasta löytyy osoitteesta: pikkumarin.kuvat.fi !