Piirinmestaruuskisat: Voittonolla ja joukkuepronssi

Piirinmestaruuskisoista on nyt jo pari viikkoa, mutta tajusin, että en ole tänne päivittänyt mitään Venlan hienosta kisamenestyksestä!

Joukkueradalla saimme kunnian hoitaa ankkurin osuutta ja Venla kirmasi joukkueellemme nollan! Kolmas vuosi peräkkäin kun Venla on mukana voittamassa I-HAH:lle pronssia! Iloinen yllätys oli myös se, että Venlan nolla oli radan tuloksissa kolmantena!

Yksilökisoissa juoksimme Venlan kanssa hyppyradan voittoon! Olen todella onnellinen tästä saavutuksesta, isot kisat (51 koiraa) ja nyt ei enää tarvitse jännittää voittoa mm-karsintoja varten. Piirinmestaruus jäi kuitenkinkontaktivirheen päähän mikä hieman kaihersi, mutta toisaalta toimi hyvin motivaattorina elvyyttää juoksukontaktiprojektimme. Katsotaan, miten kontaktitilanne tästä etenee 🙂 

kuvat Ida Alexandersson

106 045 047

Venla palasi kesälomalta Espoon kisoihin

Venla palasi kesälomalta kisakentille juosten heti aamun ensimmäiseltä radalta nollan sijalla 2! Spitzin kanssa juokseminen on kyllä vaan niin mahtavaa, meillä on jotenkin sellainen yhteys mitä en osaa selittää sanoilla.. toivottavasti saadaan nauttia yhteisestä tekemisestä vielä pitkään!

Kuvat Tiia Hämäläinen

2015-08-22_00134

.

2015-08-22_00069

.

2015-08-22_00068.

2015-08-22_00067

Volan ensimmäinen LUVA

Sunnuntaina kisasimme Volan kanssa kotikisoissamme Helsingissä. Edelleenkin Volan kepit, keinu ja rengas ovat melko epävarmoja, mutta tällä hetkellä haemme kisoista erityisesti kokemusta ja hyvää fiilistä!

Volan kaikki kolme rataa olivat erittäin hyviä! Ensimmäisellä radalla pujottelun rytmi hieman sekosi, mutta muuten rata oli oikein sujuva ja Vola työskenteli iloisesti ja omalla tasollaan 🙂 Toisella radalla myös pujottelu osui kohdalleen, mutta lopussa putken sijasta valittiinkin ylimääräinen hyppy. Viimeisellä radalla, hyppyradalla, kaikki osui sitten kohdilleen ja Volalle ensimmäinen voittonolla! Voi että mikä fiilis!

Tuon pienen shetlantilaisen kanssa on kyllä nyt niin älyttömän hauskaa juosta, jotenkin alkaa löytymään sellainen yhteinen sävel että koiraan voi luottaa ja pystyy itse keskittymään vaan ohjaamiseen. On se mieletön *sydän*

Kuvat Ida Alexandersson

285

210

209

074

073

072

070

Oulun SM-kisat!

Pikkuhiljaa alkaa toipuminen SM-kisoista, joten on aika kirjoittaa myös tänne matkareportaasia!

(c) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

(c) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

Lähdimme torstaina iltapäivällä ajamaan kohti Pietarsaarta, jossa sijaitsee matkakaverimme Eveliinan mökki. Olimme aamulla käyneet ostamassa uuden auton, joten ford pääsikin heti kunnon tulikokeeseen! Itse olen reissannut Suomessa todella vähän ja jo Tampere tuntuu olevan kaukana, joten olin todella innoissani matkasta Suomen halki! Perjantaina aamulla matka jatkui Pietarsaaresta kohti Oulua.

wpid-20150611_233242.jpg

wpid-img_20150612_112242.jpgwpid-20150612_122838.jpg

Majoituimme Oulussa Kotimaailmalta vuokratussa asunnossa, ja voin suositella kyllä lämpimästi! Asunto oli aivan vastikään valmistunut ja todella tyylikkäästi sisustettu. Meillä oli oma keittiö, iso lasitettu parveke, makuuhuone ja mikä parasta: sauna! Asunnossa oli kaikki tarpeelliset astiat ja paistinpannut, pyyhkeet ja muut, joten pakkaaminenkin oli helppoa. Asunto sijaitsi aivan Oulun keskustassa ja matka kisapaikalle sujui hurauksessa.

Perjantaina kisasimme iltakisoissa Venlan kanssa molemmilla radoilla. Molemmat ratamme päätyivät hylkäykseen, mutta kumpikin rata oli oikein sujuva ja vauhdikas

Lauantaina Venlalla oli lepopäivä kun joukkueet kisasivat Suomenmestaruudesta. Illlala saimme juhlia, kun I-HAH minijoukkue taisteli tiensä Suomenmestaruusvoittoon! Aivan upeaa!

wpid-img_20150613_221331.jpg

Matkakaverimme Eveliina oli mukana voittamassa Suomenmestaruuden I-HAH:n mineille!

 Sunnuntai oli sitten koko matkamme pääpäivä, silloin kisattiin yksilösuomenmestaruus. Saimme Venlan kanssa startata numerolla 54, joka oli meille täydellinen numero. Saimme tutustua aamun toisessa tutustumisryhmässä ja kisata kyseisen tutustumisryhmän puolessa välissä.

Olin etukäteen päättänyt, että ihan sama minkälainen karsintarata meille tehdäänkään, se on juuri meille täydellinen rata. Ja ratahan oli! Rata vaati vauhtia ja luottoa koiraan, saimme tehdä persjättöjä ja päällejuosta. Radalla sai valita useista ohjausvaihtoehdoista mutta silti se oli etenevä.

Lähdimme radalle Venlan kanssa hyvällä fiiliksellä ja pois radalta tulimme vielä paremmalla fiiliksellä! Kuulin radalla riman kolahtavan takanamme, joten ajattelin tuloksemme olevan 5. Olin silti valtavan tyytyväinen rataamme ja pieneen spitziin, joka antoi radalla aivan parastaan! Hetki meni, kun meitä rynnättiin halaamaan ja onnittelemaan ja pian kuulutettiinkin tuloksemme olleen nolla!! Tämä tarkoitti meille myös paikkaa finaaliin! En voi kuvailla, miten mieletön fiilis!

Hyppyradalla sijoituksemme oli 20. Spitz pinkoi siis hyppyradan aika todella kovaa, kun muutamasta hieman myöhästyneestä ohjauksestamme huolimatta saimme startata niin lähellä kärkeä. Nollia hyppyradalla tuli yhteensä 85, eli finaalissa meille tuli pitkä tauko tutustumisen ja suorituksen väliin.

venlasm2015-1

Venla lähtökarsinassa ennen finaalirataa
(c) Jukka Pätynen, Koirakuvat.fi

Finaaliratamme oli myös oikein hauska! Paljon kohtia, joissa sai miettiä ohjauksia ja ohjata eri tavoilla. Finaalia seuratessakin saikin huomata useita erilaisia ohjaustapoja! Viime vuonna finaaliratamme kaatui jännitykseeni, mutta tänä vuonna sain pidettyä pään hyvin kasassa ja lähdimme finaaliradalle hyvällä tekemisen meiningillä!

Finaaliratamme päätyi hylkäykseen. Venla oudosti kielsi hypyn ja jatkoimme rataa korjaamatta tätä hyppyä. Vasta nyt kuvasta sain nähdä, mitä tällä hypyllä oikein tapahtui! Loppuradasta hieman oikaisimme, mutta vaikka rata päätyi hylkäykseen, ei kertaakaan harmittanut tippaakaan. Venla veti taas ratansa ihan mielettömällä asenteella! Tämä maailman upein spitz on tullut ihan valtavasti eteenpäin itseluottamuksen ja vauhtinsa kanssa! Ja kun viime vuonna finaaliratamme kaatui heti alkuunsa, tänä vuonna pystyimme tekemään rennon ja sujuvan suorituksen omalla tasollamme. Ehtii sen nollan tehdä ensi vuonnakin

Vola paimentamassa

Ihana kasvattajamme järjesti Nappulavaaralaisille paimennuspäivän ja Volan oli ehdottomasti osallistuttava! Itseäni kiinnosti kovin, mistä tässä touhussa on kysymys. Lisäksi olihan se ihan todella mielenkiintoista nähdä, miten Vola – pieni citysheltti – reagoi lampaisiin.

Olin varma, että Vola vain nuuhkisi maata, mutta mitä vielä! Pieni lammaskoirahan kiinnostui välittömästi lampaista! Välillä meno meinasi mennä jopa hieman liian villiksi, mutta silti lampaita ei menty ihan täysin saalistamaan 🙂 Kun sitten itse menin lampaiden taakse (tai keskelle, lampaita oli melko hankala hallita 😀 ) , niin pikkumiehelle tuli vähän mammaa ikävä 🙂

Oli hienoa nähdä, miten Vola kiinnostui lampaista ja tuijotteli niitä. Lampaille myös kaarratettiin, ei juostu ihan täysin suoraa päin. Todella mielenkiintoinen ja hauska päivä, kiitos Eralle järjestämisestä!

Kuvista kiitokset Harri Kivimäelle!

volapaimentaa3

volapaimentaa1volapaimentaa2

Vola treenaa: Katse esteisiin ja palkkaan

Moi kaikki!
Koska Venlalla on juoksu, pääsi Vola tällä viikolla treenaamaan Niinulaan 🙂 Alussa oli kolme estettä jotka suoritettiin S-kuviona ja sen jälkeen suoraa. Vaikka Volan kanssa on tehty paljon suoraasuoraasuoraa, tuppaa pienen sheltin katse hakeutumaan mammaan eikä esteisiin. Kun olen itse paikoillani ja rauhallinen, osaa Vola todella hyvin hakea esteitä. Sen sijaan kun yhtälöön lisätään liike, ollaan jo hyvin haastavalla alueella. Kokoajan menee kuitenkin paremmin ja paremmin! Nyt Vola osaa jo melko hyvin hakeutua putkiin ja siitä on todella paljon apua suoratreeneissä 🙂
Tällä viikolla ollemme harjoitelleet kotona melko paljon targetille/kuolleelle lelulle irtoamista. Vola istumaan, eteen pallo/namu ja vapautus etupalkalle. Jos itse liikun, on etupalkka vielä Volalle liian arvoton. Liike menee palkan ohi. Jos kouluttaja/apulainen palkkaa niin Vola kiinnostuu palkasta vasta kun liike loppuu 😀 Harjoiteltavaa siis on! Lisäksi videoita katsoessani totesin että nyt täytyy kyllä ottaa kausi etten palkkaa kädestä! Ei nameja minulta palkaksi ja lelullakin leikitään vasta kun se on ensin heitetty!!
Niinulta saatiin taas paljon ”kotiläksyjä” ja nyt tekisi heti mieli vaan mennä treenaamaan lisää ja lisää 🙂 Pitää kuitenkin nyt tyytyä excel-suunnitteluun että saadaan molemmat vähän huiliakkin 🙂
Vola Niinun treeneissä
Volan ja Viivin kanssa on jatkettu myös temppujen opettelua. Tässä Volan uusin temppu
Vielä lopuksi vähän treenipätkää viime viikonlopulta 🙂

Nastolan kisat – Venla mittelspitzien rotumestaruudessa 2.

Jos agirodussa oli kuuma niin Nastolassa oli ihan järkyttävän kuuma! Kuuluttajakin kuulutti kesken päivän että kesän lämpöennätys on rikottu 😀 Huh huijaa! Onneksi kisajärjestäjät olivat varautuneet ja paikalla oli paljon vauvojen kylpyammeita joihin sai laskettua kylmää vettä 🙂 Muutenkin oli oikein hyvin järjestetyt kisat, buffetistakin sai herkkujen lisäksi ostaa keittoa!
Nastolassa kisattiin Mittelpitzien rotumestaruudesta 2 luokan radalla. Niinpä suuntasimme kisapaikalle jo aamulla, niin että loppuen lopuksi olimme kisapaikalla klo 10.30 – 20.30. Helle paahtoi omat aivoni ihan totaalisesti ,mutta Venla jaksoi helteestä huolimatta. Löysin onneksi aamulla häkille varjopaikan joka sattui olemaan koko päivän suojassa auringolta.
Rotumestaruusradalta saimme tulokseksi 10 jonka menee ihan täysin helteen piikkiin. Kuten sanoin, helle ei vaikuttanut koiraan mutta ohjaajaan sitäkin enemmän. Yleensä nautin auringosta mutta yli 30 astetta on kisapäivälle ehkä jo hieman liioittelua 😀 Ihme kyllä tuloksemme riitti rotumestaruuden 2. sijaan! Tuloksia ei siis kovin paljoa radalta tullut. Olin kyllä ”hieman” ihmeissäni palkintojenjaossa. Venlallakaan ei ollut hihnaa 😀
Viralliset radat hyllytettiin. Ensimmäisen radan keskeytimme kontaktiloikkaan, toinen rata oli huomattavasti sujuvampi mutta väliin mahtui yksi ylimääräinen kaarre.
Spitzit palkinnoilla. Kuva Kirsi Voutilainen
Osa palkinnoista, herkut syötiin jo 🙂

SM tunnelmaa

(c) Koirakuvat.kuvat.fi
Tänä vuonna SM-kisat järjestettiin Tampereella. Ennen SM-kisoja Venlalla oli korvatulehdus joten emme doping-ajan vuoksi voineet osallistua perjantain ennakkokisoihin. Lääkekuuri lopppui kuitenkin juuri sopivasti siten että doping-aika ehti umpeutua sunnuntaiksi joten aamulla klo 5 30 starttasi auto kohti Tamperetta!
Vaikka olin etukäteen pelännyt hieman Laamasen rataa, oli SM-karsintarata meille Venlan kanssa oikein sopivan suoraviivainen. Pidin radasta todella paljon! Ratapiirros on nähtävillä osoitteessa koirakuvat.kuvat.fi 
Saimme SM-karsintaradalta nollan ja en olisi voinut olla onnellisempi. Sijoituksemmekin oli 26/244. En osaa kuvailla miten upea fiilis!! Vaikka fiinaaliradalla ei sitten enää pää kestänytkään ja suorituksemme oli aikamoista sekoilua, jäi päivästä ihan älyttömän hyvä mieli. Päivä ylitti kaikkii odotukseni ja olen äärimmäisen onnellinen että saan aksata pikkuruisen Venlan kanssa!
SM-hyppyrata 15.6.2014
(c) Tiia Hämäläinen
(c) Sirpa Saari
(c) Sirpa Saari

Venla vuoden 2013 Agility-mitteli ja Vola pentunäyttelyssä

Vihdoin tipahti odotettu Mittelspitz-lehti postilaatikosta ja siellä se luki vihdoin paperilla 🙂 Venla on vuoden 2013 Agility-mitteli. Vaikka mitteleitä ei niin hirmuisen paljon agilityssä kisaakkaan niin täytyy silti olla ylpeä pikkiriikkisestä spitzistä! On se kyllä loisto kisakaveri!

Tänään suunnattiin Volan kanssa pentunäyttelyyn Hyvinkäälle. Näyttely järjestettiin vanhassa tehdasrakennuksessa ja miljöö oli kyllä hieno joskin sisällä oli kovin ahdasta. Täytyy sanoa että vaikka Vola on ollut paljon aksakisoissa turistina niin kyllä tuollainen pentunäyttely on kuormittavuustasoltaan koiralle ainakin sata kertaa pahempi paikka (Vola tosin otti aika lungisti, minua jännitti kaikki edestakaisin poukkoilevat pennut) 😀

Volan kasvattaja ajoi meille henkiseksi tueksi Hyvinkäälle mikä oli kyllä tarpeen 😀 Nuo näyttelyt jännittää itseäni aina ihan kauhean paljon!

Yhtäkkiä pienestä pennusta onkin kasvanut jo ihan sheltin näköinen koira!

Arvostelussa tuomari kehui iloista luonnetta, miellyttäviä mittasuhteita ja kaunista ylälinjaa. Arvostelussa luki myös: erinomaiset korvat 🙂 noottia tuli väristä ja siitä että runko tarvitsee vielä paljon aikaa. 

Näyttelystä kotiutuessa käytiin vielä metsälenkillä kauniin ilman kunniaksi! Venla karkasi kielloista huolilmatta myös uimaan 😛