Venlan kisat Lahdessa 8.2.2015

Yleensä kisaamme vain pääkaupunkiseudulla, erityisesti näin talvisin, mutta pari viikkoa sitten lähdimme katsastamaan Lahden kisat. Todella mukava halli ja kisat sujuivat joutuisasti, Lahteen voinee suunnata jatkossakin!

wpid-img_20150208_204452.jpg

Tuloksilla emme päässeet juhlimaan, kaksi kontaktihyllyä ja hyppäriltä 5.

Ensimmäinen rata oli todella hyvä nollarata sillä poikkeuksella että kontaktit loikittiin. Puomi oli loppusuoralla, joten loikan jälkeen korjasin kontaktin.

Hyppyrata oli paras ratamme, mutta Venla ei halunnut mennä pussiin. Pussi ei ole ikinä ollut Venlan lempieste ja tällä kertaa pieni spitz päätti sitten ohittaa sen (oli jo juoksemassa pussiin mutta sitten kiersikin sen). Lisää pussitreeniä siis!

Viivi julkkiksena

Onpas muuten hyvän näköinen koiruli Mustin ja Mirrin mainoksessa!

Sattumalta kyseinen koira on meillä se, joka todennäköisimmin kaataa minut tuolla liukkailla.. Viivi kyllä oikeasti tietää ihan hyvin, ettei hihnassa saa vetää, mutta aina välillä tämä sääntö hieman tuppaa unohtumaan.. Toivotaan että tuo talvi pian valitsisi, haluaako se että on pakkasta, vai haluaako se että on plussaa. Alkaa pikkuhiljaa hermo menemään tuohon jatkuvaan liukkauteen! Eihän tuolla pääse eteenpäin..

Lisäksi pikkuruisen Venlan ”en tykkää” -listaukseen kuuluvat liukkaus, loska, lumikinokset, vesilätäköt.. Käytännössä se tarkoittaa, että spitz ei halua kävellä ulkona ollenkaan tai jos pieni käveleekin, tapahtuu se vesilätäkköjä ja liukkaita kohtia pujotellen hitaasti ja varmasti.. ja jos tielle osuu isompi vesilätäkkö jota ei voi kiertää, niin joko sen yli loikataan valtavalla kengruloikalla, tai sitten lyödään jarrut pohjaan ja inistään.. Myönnetään, Venla saattaa olla hieman hemmoiteltu pikkukoira!

Itsenäisyyspäivän kisat

Itsenäisyyspäivän aamun vietimme Venlan kanssa kisoissa Vantaalla. Tuloksilla ei juhlittu mutta taas saimme treenilistaan lisättävää, mm.

  • poispäinkäännös kepeille
  • pakkovalssi
  • umpiputki

En tiedä mistä Akatemialla arvattiin että haluaisin näitä treenata, mutta eilisissä treeneissä oli näitä kaikkia! Huippua!

Radoilta tuloksiksi hyl, 5 ja hyl, alla video hyppyradastamme.

Ensimmäisellä radalla Venla oli yllättävän kiinni kädessäni eikä lukinnut esteitä. Rata hylättiin Venlan juostessa ohi toisena olevasta esteestä (este oli vieläpä suoralla linjalla ensimmäiseen nähden). Muutoinkin radan alku oli meillä hieman räpiköintiä, mutta loppua kohden suoritus tasaantui.

Toisella radalla Venla sitten juoksikin myös ensimmäisen radan edestä, joten olin myöhässä radan alusta loppuun. Taistelulla kuitenkin puhdas rata aina kolmanneksi viimeiselle esteelle, joka oli umpiputki. Tein putkelle pakkovalssin ja Venla lähti suorittamaankin putkea oikein nätisti, kunnes jostain syystä päätti palata ulos samasta päästä kuin mistä meni sisään. Mahdollisesti liukas tumma putki tuntui inhottavalta Venlasta?

Hyppyrata sujui muuten oikein näpsäkästi, mutta edellisen radan jatkuva myöhässä olo sai Venlan korjaamaan ”virheeni” tällä radalla. Venla tulkitsi putkeenlähetykseni persjättönä ja kiersi taakseni väärään päähän putkea. Ohjatessani kepeille peitin koiran näkökenttää, joten Venla irtosi edessä olevalle hypylle keppien sijasta. Tämä kuitenkin oli ihan positiivinen virhe, irtoaminen on aina plussaa!

Epäviralliset kilpailut uuden lastensairaalan hyväksi

Tämä lauantai aloitettiin suuntaamalla pitkästä aikaa epiksiin. Nämä epikset olivat siitä poikkeukselliset, että ne järjestettiin uuden lastensairaalan hyväksi. Upeaa!
Sekä Venla että Vola pääsivät osallistumaan putkiralliin. Putkiralli on rata, jolla kaikki esteet ovat putkia lukuunottamatta lähtö- ja maalihyppyä.

Venla suoritti putkirallin nollalla läpi ja täytyy sanoa, että oli kyllä hurjan hauskaa! Vähän harmitti kun en varannut käteistä tarpeeksi mukaan uusintastarttia varten, olisi ollut kiva mennä vielä  uudestaankin 🙂
Vola ei ole ikinä treenannut Ojangossa tai tehnyt sielä esteitä, joten yhtäkkiä suoraan pitkälle radalle oli aika suuri haaste pienelle miehelle. Alkurata meni hurjan hyvin, mutta kun tuli suoria putkia jotka piti ohjata edellä, tuli Vola niistä ohi. Parin ohituksen jälkeen Vola vaikutti sen verran hämmentyneeltä, että jätimme radan kesken, jotta voisin palkata Volan  aiemmin ja rata ei menisi liian väännöksi. Tärkeintä on kuitenkin, että Volalle jäi hyvä mieli! Olen ylpeä siitä, että Vola lähti innolla aksaamaan huolimatta siitä, että olimme ihan vieraassa paikassa ja aikamoisessa hälinässä 🙂 Vola myös osasi takaaleikkauksen mutkaputkelle osana rataa! 
Venla pääsi putkirallin lisäksi myös kisaavien radalle, josta saimme tulokseksi nollan. Tällä nollalla Venla myös voitti minikisaavat ja sai palkinnoksi lelun, sekä ihan valtavan kokoisen ruusukkeen! En ole noin isoa ruusuketta edes nähnytkään! Venlan kanssa kisaaminen on kyllä aina huippua. Tänään radalla onnistuimme niistossa ja lähetyksessä keppien avokulmaan 🙂

Joukkuepiirinmestaruus pronssia I-HAHin mineille

Viikonloppuna kisattiin HSKP:n piirinmestaruuksista. Molemmilta yksilöradoilta tulokseksi jäi hyl mutta joukkueradalta saimme nollan! 🙂 I-HAH;n minijoukkueen lopputulos oli 5 ja sillä sijoituttiin pronssille!
Venlan joukkuerata

Myös TopTeamin palautteet tulivat! 🙂 Joukkuepaikka jäi meillä 1 pisteen päähän ja Venla oli valittu varakoirakoksi! 🙂 Palaute oli todella hyvää ja potentiaalipisteitäkin oli annettu 9/10! Olen niin iloinen! Valitettavasti budjettisyistä ei minulla ole mahdollista ottaa varakoirakon paikkaa vastaan, mutta mieltä lämmitti kuulla ettei joukkuepaikkaan ollut kovin pitkä matka.

Espoosta Venlalle tuplanolla

Sunnuntaina suuntasimme pitkästä aikaa Espooseen. Kisapaikka on tosi kiva ja melko lähelläkin. Jotenkin siitä huolimatta Espoossa tulee käytyä aivan liian harvoin.
Herralan radat olivat taas kerran oikein mukavia: ei vaadittu turhaa kikkailua vaan perusohjaamisella ja liikkumisella pääsi pitkälle 🙂
Venlalle molemmilta nollaradoilta 3. sija! Ei olla pitkään aikaan oltu palkinnoilla joten mahtava fiilis! 🙂
A-radan alussa minun oli tarkoitus valssata esteelle 2. En kuitenkaan uskaltanut jättää Venlaa lähtöön tarpeeksi pitkäksi ajaksi ja tuloksena oli takaaleikkaus putkelle joka johti siihen että olin aivan liian myöhässä persjätöstä estevälillä 4-5. Kepeillä sai onneksi vähän taas koottua
B-rata sujui huomattavasti paremmin kuin A-rata ja olen todella tyytyväinen ohjausvalintoihini, esimerkiksi keppien jälkeen lähetys esteelle jotta pääsi tekemään persjätön ennen putkea. Venla oli oikea pikkukiituri ja palkintojen jaossa tuomari kommentoi Venlan olevan minisheltti 🙂
C-radalla HYL tuli heti alussa. Olin taas ilmeisesti liian paikoillani ja Venla päätyi väärään putkeen. Tätä voisi sanoa tyyppimokaksi pikkuhiljaa 😀 Loppuradan panostinkin sitten siihen että pyrin liikkumaan itse mahdollisimman rohkeasti antaen Venlalle vastuuta 🙂 Tuloksena vauhdikas ja puhdas loppurata.

Nastolan kisat – Venla mittelspitzien rotumestaruudessa 2.

Jos agirodussa oli kuuma niin Nastolassa oli ihan järkyttävän kuuma! Kuuluttajakin kuulutti kesken päivän että kesän lämpöennätys on rikottu 😀 Huh huijaa! Onneksi kisajärjestäjät olivat varautuneet ja paikalla oli paljon vauvojen kylpyammeita joihin sai laskettua kylmää vettä 🙂 Muutenkin oli oikein hyvin järjestetyt kisat, buffetistakin sai herkkujen lisäksi ostaa keittoa!
Nastolassa kisattiin Mittelpitzien rotumestaruudesta 2 luokan radalla. Niinpä suuntasimme kisapaikalle jo aamulla, niin että loppuen lopuksi olimme kisapaikalla klo 10.30 – 20.30. Helle paahtoi omat aivoni ihan totaalisesti ,mutta Venla jaksoi helteestä huolimatta. Löysin onneksi aamulla häkille varjopaikan joka sattui olemaan koko päivän suojassa auringolta.
Rotumestaruusradalta saimme tulokseksi 10 jonka menee ihan täysin helteen piikkiin. Kuten sanoin, helle ei vaikuttanut koiraan mutta ohjaajaan sitäkin enemmän. Yleensä nautin auringosta mutta yli 30 astetta on kisapäivälle ehkä jo hieman liioittelua 😀 Ihme kyllä tuloksemme riitti rotumestaruuden 2. sijaan! Tuloksia ei siis kovin paljoa radalta tullut. Olin kyllä ”hieman” ihmeissäni palkintojenjaossa. Venlallakaan ei ollut hihnaa 😀
Viralliset radat hyllytettiin. Ensimmäisen radan keskeytimme kontaktiloikkaan, toinen rata oli huomattavasti sujuvampi mutta väliin mahtui yksi ylimääräinen kaarre.
Spitzit palkinnoilla. Kuva Kirsi Voutilainen
Osa palkinnoista, herkut syötiin jo 🙂

Kiertämistä, putkirallia ja erotteluja

Hellettä on pidellyt! Meillä ei näin kesällä ole vakiotreenejä joten ihan kovin useasti ei olla kentälle asti menty treenaamaan. Tekemistä on riittänyt temppujen opettelussa sekä Volan boxitreeneissä 🙂
Koska asumme suhteellisen vilkkaalla alueella on aina välillä rauhallisen treenipaikan löytäminen haastavaa. Nyt kuitenkin löytyi ihan superpaikka! Toisella puolella on aitaa ja toisella istutuksia joten ihan hirveästi ei pitäisi jalankulkijoita olla 🙂 Lisäksi joku on laittanut maahan kaksi tolppaa täydellisen välimatkan päähän toisistaan. Täydellinen paikka kiertotreeneille!
Viime viikolla käytiin kerran myös kentällä: Venlan kanssa teimme ratamaista erottelutreeniä ja Volan kanssa putkirallia. Itseäni vaivaa edelleenkin flunssa ja liike on sen mukaista (kääk miten myöhässä voin olla! Kaikkea joutuu pieni spitz kestämään). Treeneistä jäi kuitenkin oikein hyvä mieli. Päätavoitteena Venlan kanssa oli erotteluiden vahvistaminen ja kontaktien palkkaus. Vähän alkoi lopussa helle vaikuttamaan Venlaan ja varjoisa putki veti spitziä puoleensa 🙂
Volan putkiin hakeutumisessa on vielä aika paljon työtä mutta suunnitelmissa on treenata paljon yksinkertaisia putkiratoja. Tarkoituksena oli laittaa tähän harjoitteeseen toisen hypyn tilalle suora putki mutta tällä kentällä oli vain kaksi putkea. Ehkä ensi kerralla kolmen putken treeniä 🙂

Kuuma, kuumempi, agirotu

Lauantaina kisasimme Agirodussa ja Suomen kesä esitteli parastaan! Aurinko porotti koko päivän mikä tietysti välillä meinasi aiheuttaa enemmän tai vähemmän tukaluutta mutta nyt ei valiteta kun tätä on toivottu koko talvi ! 🙂
Koska rataantutustuminen alkoi lauantaina klo 7:30 ja ilmoittautuminen olisi pitänyt suorittaa tuntia aikaisemmin, olisi Helsingistä tullut melkoisen aikainen lähtö. Onneksi pääsimme Tervakoskelle ystävän ja kanssakisaajan mökille 🙂 Kävimme perjantaina jo etukäteen ilmoittautumassa joka siirsi aamun herätystä reilusti. Ilta kului grillaillen. Kiitos vielä, oli huippua!
8218f-evenmc3b6killc3a42014

Grilliherkut valmistumassa…

Agirodun avoSM-rata meni meidän osaltamme melkolailla treeniksi ja seuraavaan starttiin oli noin 7 tuntia aikaa. Kävimme etukäteen ostamassa pienen 15e teltan päiväteltaksi Tarjoustalosta ja siihen sai sopivasti häkin mahtumaan. Päivä kului mukavasti nauttien auringosta jätskiä syöden. Finaaleissakin riitti jännitettävää! Ja eihän sitä ilman shoppailua selviä 😉 Mukaan lähti Volalle hurtan valjaat, Berran palkkatalutin (pitäähän pojallakin oma olla!), Berran turkoosi kaniinista tehty lelu jossa on pitkä vetohihna (vaikuttaa huipulta ja Vola rakastaa, en malta odottaa että päästään treeneissä testailemaan) sekä yksi lammaslelu lisää (lampaat on Volan lemppareita).
Suuri kiitos kisaseuralle!! Teitte päivästä mahtavan!
Iltapäivällä kisattiin vielä KV-radalla. Itse olin ja olen vieläkin kovassa flunssassa joka hieman vaikutti juoksemiseen. Tavoitteena meillä oli keskittyä kontakteihin ja keskeyttää rata kontaktivirheen sattuessa mutta ilmeisesti spitz aavisti sen sillä jokainen kontakti otettiin ja tuloksena 0! Sijoituskin oli 9/88 🙂 Yksi SM-nolla siis saavutettu ensi vuodelle!
KV-rata, tulos 0