Loistava kisapäivä Vantaalla, kaikille kolmelle koiralle nollaradat!

Eilen aamulla lähdimme Venlan kanssa BAT:n kisoihin hieman unisina. Itse olin ollut kipäenä pari päivää ja jo pelkkä lämmittely tuntui valtavalta urheilusuoritukselta.

Ensimmäisellä agiradalla Venla kulki loistavasti, mutta kontaktit pieni spitz possuili sen verran tyylillä, että päädyimme uusimaan A-esteen. Myös toisella radalla Venla possuili kyseisen kontaktin, mutta sairastaminen vaikutti vireystilaani sen verran, että katsoin asian läpi sormien. Tottakai olisi parempi pitää tiukka linja, mutta nyt aivot eivät taipuneet nopeaan ja järkevään päätöksen tekoon. Tältä radalta siis tulokseksi 5 oikein mainiolla ajalla. Herralan radat olivat jälleen kerran erittäin mukavia! Ne olivat vauhdikkaita ja edellyttivät hyvää perustekemistä.

Viimeisenä ratana meillä oli hyppyrata, jonka tuomaroi Hilpi Yli-Jaskari. En muista, että olisin ollut kyseisen tuomarin radoilla ikinä aiemmin! Rata oli oikein mukava: sujuva, mutta tarkkana sai olla! Ennen rataa päätin, että nyt pitää herätä epämääräisestä koomatilasta jossa olin ollut koko aamun. Laitoin kuulokkeista tsemppimusiikkia rataantutustumiseen ja päätin, että nyt kaivetaan se tekemisen meininki esiin. Tämä kaikki auttoi, ja tulokseksi Venlalle 0! Koska viimeisin kisakirjamerkintämme on ollut syyskuulta, tuli tämä nolla todella tarpeeseen! Pieni epätoivo kun alkoi jo hiipiä mieleeni sm-nollien keräämisen suhteen. Nyt se on kuitenkin potkittu pois ja enää yksi nolla puuttuu!

Illan ohjelma sisälsi myös muuta jännittävää, nimittäin Volan ensimmäiset möllikisat! Vola pääsi kirmailemaan möllien hyppyrataa peräti kolme starttia. Kahdella ensimmäisellä yrittämällä juostiin rata nollana, kolmannella sitten mölisin hieman liikaa ja suoritettiin rata yhdellä kiellolla.

Videossa toinen ratamme. Kyseisellä suorituksella ylsimme myös palkinnoille, 2. sija! 🙂 Olen todella, todella iloinen tästä suorituksesta! Suorat ovat olleet meille hieman haastavia ja olemme treenanneet niitä viime aikoina ihan liian vähän. Vola ei ole Ojangossa treenannut yms, eli periaatteessa vieras paikka ja silti teki todella kauniisti.

Koska Viivi täytti tällä viikolla jo 9 vuotta, pääsi myös veteraani kirmaamaan yhden startin minimölleissä! 🙂 Alkuun radalle mentiin vähän nuuskien, Viivi kun on aina Volan ja Vepan treenatessa päässyt väliajoilla etsimään namuja hallin lattialta. Mutta voi sitä riemua, kun Viivi tajusi, että tällä kertaa pääsee radalle! Meillä oli kyllä kummallakin ihan valtavan hauskaa. Onnea Viivi!

Kehonhallintakurssi ja Agilityn alkeisjatkokurssi

Vielä muutama paikka vapaana Agiltykoiran kehonhallintakurssille, sekä agilityn alkeisjatkokurssille! Käykääpäs siis ilmoittautumassa 8.3. mennessä! Vinkatkaa myös kaverille, joka voisi olla kiinnostunut kursseista, tässä olisi esimerkiksi hyvä mahdollisuus aloittaa agilityharrastus!

Kurssit järjestetään Masalassa Niinu Agility Sport -hallilla ja kumpikin kurssi kestää kuusi kertaa (18.3.-22.4.).
Ilmoittautumiset ja lisätietoa http://goo.gl/forms/wQZjoIyTc8 

Tervetuloa kurssille!

Viivi julkkiksena

Onpas muuten hyvän näköinen koiruli Mustin ja Mirrin mainoksessa!

Sattumalta kyseinen koira on meillä se, joka todennäköisimmin kaataa minut tuolla liukkailla.. Viivi kyllä oikeasti tietää ihan hyvin, ettei hihnassa saa vetää, mutta aina välillä tämä sääntö hieman tuppaa unohtumaan.. Toivotaan että tuo talvi pian valitsisi, haluaako se että on pakkasta, vai haluaako se että on plussaa. Alkaa pikkuhiljaa hermo menemään tuohon jatkuvaan liukkauteen! Eihän tuolla pääse eteenpäin..

Lisäksi pikkuruisen Venlan ”en tykkää” -listaukseen kuuluvat liukkaus, loska, lumikinokset, vesilätäköt.. Käytännössä se tarkoittaa, että spitz ei halua kävellä ulkona ollenkaan tai jos pieni käveleekin, tapahtuu se vesilätäkköjä ja liukkaita kohtia pujotellen hitaasti ja varmasti.. ja jos tielle osuu isompi vesilätäkkö jota ei voi kiertää, niin joko sen yli loikataan valtavalla kengruloikalla, tai sitten lyödään jarrut pohjaan ja inistään.. Myönnetään, Venla saattaa olla hieman hemmoiteltu pikkukoira!

Vola the supermölli! Ekat kisat! Viivi vetsku-luokassa

Tänään oli seuramme jäsentenväliset kevätkauden päätöskisat 🙂 Koska luokkavaihtoehtona oli myös supermölli, ilmoittautui Vola kisaamaan!
Luokan kuvauksessa sanottiin, että radalla vain putkia ja hyppyjä. Jotenkin ajattelin että esteitä olisi noin 8, max 10. Esteitä kuitenkin olikin 15! Ollaan Volan kanssa tehty vain pieniä pätkiä aiemmin! Rata oli tosi hauska, juosta sai 🙂 Volalle tosin juuri siksi haastava 😀 ei saa häiriintyä liikkeestä! Ajattelin että ”palkkaan sitten kesken radan jos näyttää huonolta” mutta mitä vielä! Pieni mies haki putkia niin älyttömän hienosti!! Vasta toiseksi viimeistä putkea ennen jäin sen verran pahasti jälkeen että saatiin 5p. Se korjattiin ja  innolla maaliin 🙂 Niin upea pieni poika! Täytyy sanoa että en olisi ikinä uskonut että menee niin hyvin!
Videolta huomaa kuinka jännitän 😀 Pidän aluksi Volasta kiinni kun yritän saada sitä istumaan! Sitten vasta tajusin että hetkinen, tämähän on Vola, sille voi sanoa ”istu” ja se istuu ja odottaa!

Supermölliluokka oli samalla myös veteraaniluokka joten Viivi pääsi nauttimaan agilitystä 🙂 Viivi on ollut oikeastaan keväästä asti sairaslomalla jumittavien lihaksiensa vuoksi, välillä päässyt hieman kieputtelemaan yksittäisten esteiden kanssa. Viivin radasta huomasi ettei olla pitkään aikaan oikeasti aksattu mutta voi että meillä oli molemmilla kivaa ! Viivin kanssa tekeminen on vaan jotenkin niin ihanaa! Viivi on vaan niin osaava, irtoava ja vauhdikas 🙂 Viiville taisi tulla tulokseksi 10, ensin ohitse edessä olevasta putkesta (vähän liikaa luottoa siihen nähden ettei olla aksattu pitkiin aikoihin) ja sitten toinen K kun Viivi juoksi ulkokautta ohi edessä olevasta putkesta (Viivi pääsi vauhtiin) 😀

Venla vuoden 2013 Agility-mitteli ja Vola pentunäyttelyssä

Vihdoin tipahti odotettu Mittelspitz-lehti postilaatikosta ja siellä se luki vihdoin paperilla 🙂 Venla on vuoden 2013 Agility-mitteli. Vaikka mitteleitä ei niin hirmuisen paljon agilityssä kisaakkaan niin täytyy silti olla ylpeä pikkiriikkisestä spitzistä! On se kyllä loisto kisakaveri!

Tänään suunnattiin Volan kanssa pentunäyttelyyn Hyvinkäälle. Näyttely järjestettiin vanhassa tehdasrakennuksessa ja miljöö oli kyllä hieno joskin sisällä oli kovin ahdasta. Täytyy sanoa että vaikka Vola on ollut paljon aksakisoissa turistina niin kyllä tuollainen pentunäyttely on kuormittavuustasoltaan koiralle ainakin sata kertaa pahempi paikka (Vola tosin otti aika lungisti, minua jännitti kaikki edestakaisin poukkoilevat pennut) 😀

Volan kasvattaja ajoi meille henkiseksi tueksi Hyvinkäälle mikä oli kyllä tarpeen 😀 Nuo näyttelyt jännittää itseäni aina ihan kauhean paljon!

Yhtäkkiä pienestä pennusta onkin kasvanut jo ihan sheltin näköinen koira!

Arvostelussa tuomari kehui iloista luonnetta, miellyttäviä mittasuhteita ja kaunista ylälinjaa. Arvostelussa luki myös: erinomaiset korvat 🙂 noottia tuli väristä ja siitä että runko tarvitsee vielä paljon aikaa. 

Näyttelystä kotiutuessa käytiin vielä metsälenkillä kauniin ilman kunniaksi! Venla karkasi kielloista huolilmatta myös uimaan 😛

Tuplasti tuplanollat

Ja niin päätin sitten jättää juoksukontaktiharjoittelun Venlalle myöhemmäksi ja palata myös A:lla pysäriin joka Venlalle on ”tuttu ja turvallinen”. Venlalla on ollut juoksu mutta jotenkin sekosin laskuissa ja ilmoitin Venlan kisaamaan Vantaalle juoksuisena 22.3.
Kisoja edeltävänä iltana käytiin treenailemassa ja Venlaa ei olisi voinut vähemmän kiinnostaa joku agility 😀 Vola oli häkissä hallin päädyssä ja Venla sitten karkaili Volan luokse joka välissä xD Noh, saipahan vähän extrajännitystä kisoihin!
Kisoissa meillä oli tarkoitus vain treenata kontakteja. Jos hyppää, korjaaminen ja pois radalta. Venla kuitenkin yllätti ja teki täydelliset kontaktit radalla!! Saatiin sekä agiradalta että hyppyradalta nollat joten tämän vuoden panikointi tuplan puuttumisesta saatiin selätettyä! JEE! Kontaktitreenin ja juoksun vuoksi Venla oli huomattavasti tavallista rauhallisempi radalla joten sijoitukset olivat mitä olivat mutta sillä ei ole väliä 🙂
Keskiviikkona Venla pääsi käymään nuoremman Oreniuksen opeissa Akatemialla. Hienosti spitz teki moitteetonta rataa! Täytyy kyllä sanoa että itseluottamus sai kunnon boostauksen!
Tähän väliin täytyy mainita että Viivillä, maailman ihanimmalla töpöhännällä oli keskiviikkona 8v synttärit! Miten aika kuluukin niin nopeasti! Meillä on ollut kokoajan tarkoitus että Viivi jää eläkkeelle agilitystä täyttäessään 8v (tällä hetkellä treenaa vielä yhtä aktiivisesti kuin Venlakin, joskin medihypyillä sillä maxi-hypyt ovat pikkuiselle bretonille hieman liian rankkoja). Nyt kun tämä aika sitten tuli on jotenkin tosi sekava fiilis.. Käytiin Niinulla torstaina treenaamassa ja Viivi teki niin hienosti hommia! Vaikka Viiviä ei ole ilmoitettu kesän ryhmiin niin taidan kuitenkin käydä vähän Venlan vuoroilla Viivin kanssa.
Viivi, rakkain töpöhäntä täytti jo 8 vuotta
Kuva muutaman kesän takaa, kuvaajana Mia Alen
Tänään käytiin sitten kisaamassa Kirkkonummella Venlan kanssa. Vähän oli vielä juoksun tunnelmaa havaittavissa spizissä muttei ollenkaan niin pahasti kuin viikko sitten 😀 Tavoitteena oli taas tehdä rauhalliset kontaktit radoilla 🙂 Venla sai Jokisen radoilta hyppikseltä ja agiradalta nollat joten jo toinen tupla 😀 Mikäköhän siinä on että sitä ekaa tuplaa saa metsästää vaikka kuinka kauan ja nyt sitten kaksi peräkkäin 😀 Ja taas teki Venla upeat pysärit! Jee!! Täytyy tosin sanoa että oli Jokisella aika kinkkiset radat tällä kertaa, tuntui että meni jalat solmuun 😀 Ihanneaikaankin hyppiksellä kerettiin -0,28s (tosin radalla tehtiin yksi ylimääräinen sekoilu mutta silti). Viimeiseltä agiradalta saatiin hyl kun kontakti koiraan katosi mutta tehtiinpähän ainakin kontakteja 🙂
Venla oli juoksun ajan äidilläni hoidossa ettei tapahdu vahinkoja (vaikka Volan mielestä Venla olikin vaan tyhmä kun ei leikkinyt). Nyt spitzillä on noin 10% painoa lisää mutta täytyy sanoa ettei kyllä tuollaisia lenkkimääriä saa ihan kotona 😀 Spitz on lenkkeillyt varmaan enemmän nyt juoksun aikana kuin koko alkuvuoden aikana yhteensä 😀 Nyt on kuitenkin ihana kun sai Venlan haettua kotiin kisojen jälkeen, ollut ikävä pientä palleroa 🙂
Vola pääsi viikko sitten leikkimään vähän pienemmän shelttivauvan kanssa
Volan kanssa tehtiin nyt treenisuunnitelma.. Ihan outoa ajatella että Vola on jo 6kk! Tilasin myös 12 kpl aurauskeppejä joista askartelin sekä boxin että 2×2 keppit (varmaan miettivät Tarjoustalossa että kuka hullu asuu kaupungissa ja tilaa kesää vasten aurauskeppejä). Ollaan myös treenattu ahkerasti nyt kontaktilaudalla 🙂 Pitänee ottaa videota Volan pienistä treenailuista 🙂 Selvästi on Volalla vielä hakemista siinä mikä on toivottu suoritus 😀 Selkeästi osaa takajalat asettaa kontaktille (välillä kylläkin peruuttaa siihen) koska äskenkin kun aloin laittamaan ruokia koirille niin yhtäkkiä Vola on tasapainotyynyllä kontaktiasennossa 😀 Hauska pieni tyyppi.

Kamera + koiranpentu = mahdoton tehtävä?

”Kato näin mä istun nätisti”

”Anna jo se nami!”
Huomatkaa tarkkaileva Spitz kuvan reunassa 🙂
”Eikun ihan oikeesti, saisinko mä sen namin”
Ei vielä ihan rivi, mutta aika lähelle jo
Aina sitä sanotaan, että koiranpennun valokuvaaminen on erityisen hankalaa. Se tuli taas eilen selväksi kun yritettiin epätoivoisesti saada pikkuvauvasta kuvia. Ulkona on niin pimeää, että siellä ei saa kuvattua yhtään mitään, eikä kotonakaan oikein valoa tunnu riittävän. Leikkisästä pennusta oli lähes mahdotonta saada hyvää kuvaa! Toinen juttu oli se, että kun kuvat oli lopulta otettu ja siirretty tietokoneelle, tajusin että olisi ehkä hieman kannattanut Volaa siistiä 🙂 Noh, tässä alla 10 viikon poseeraukset 🙂

Vola 10 viikkoa
Korkeus noin 26cm
Paino noin 3,8kg
Koko konkkaronkka. Vola on ainoa joka tajuaa minne kuuluu katsoa 🙂 Viivin massu on vielä vähän kalju mutta parantuminen on hyvällä mallilla!

Oma lempparini kaikista päivän kuvista
Siinä ne on kaikki, V, V ja V

Kiitos sinnikkäälle apulaiselle 🙂

Operaatio nisäkasvain ja sterilisaatio

Muutama viikko sitten huomasi poikaystäväni Viivillä mahassa oudon tummemman läikän. Viivin käytös ei ollut muuttunut lainkaan ja ei se länttiä kovasti aristellutkaan. Mietin pitkään vienkö Viivin lääkärille vai seurailenko tilannetta, mutta onneksi pääädyin varaamaan ajan, sillä läikkä osoittautuikin nisäkasvaimeksi. Viivistä otettiin heti samalla myös röntgenkuvat jotta saataisiin selvitettyä onko kasvaimia enemmänkin. Niitä ei onneksi ollut ja aika leikkaukseen voitiin varata heti seuraavalle viikolle. Viiville suositeltiin myös strerilisaatiota sillä se vähentää kasvaimien riskiä.
Vaikka aina kasvaimista paljon kuuleekin ja ne eivät kovin harvinaisia ole, en jotenkin ollut osannut edes ajatella että niitä voisi tulla Viiville. Viivillä on tällä hetkellä ikää 7,5 vuotta joten vanhasta koirasta ei ole kysymys. Oli kyllä niin pitkä viikko kun leikkausta odotin. Kasvaimen laadustakaan ei ennen leikkausta voinut mitään sanoa.
12.11 Viivi sitten kipitti eläinlääkäriaseman ovista sisään leikkausta varten. Leikkaus sujui oikein hyvin ja illalla sain noutaa pienen koirani kotiin. Ensimmäinen ilta kotona leikkauksen jälkeen oli aivan kamala, Viivi ei pysynyt kunnolla jaloillaan ja päässä olevaa töttöröä pelkäsi kamalasti 😦 Heti kotiin päästyään nukkui jonkin aikaa, mutta sen jälkeen sitten valvottiinkin yhdessä koko yö. Vaikka tiesi, että Viivin paha olo helpottaa seuraavina päivinä, oli se yö todella todella pitkä. 
Viivin mielestä töttöröhattu oli aivan typerä keksintö joten vaihdoimme sen haalariin melko pian. Se päällä Viivi sitten viihtyikin pari viikkoa eikä yrittänyt yhtään nuolla haavojaan. Muutoinkin paraneminen eteni todella hyvää vauhtia. Aluksi jouduttiin Viiville laittamaan pahvilaatikko jakkaraksi sängyn eteen kun ei suoraan päässyt loikkaamaan ja välillä aina halusi päästä sylissä sängyltä alas, mutta lopussa jo pääsi normaalisti hyppäämään. Lenkit jouduimme pitämään todella minimissä mikä varsinkin loppua kohden alkoi selvästi bretonia jo hieman tympimään, mutta silti upeasti jaksoi olla riehumatta.
Viivi päikkäreillä lempparilelunsa kanssa
Toissapäivänä käytiin ottamassa tikit vielä pois ja hyvin oli haava parantunut 🙂 Vielä parempi tieto oli se, että kasvain oli hyvälaatuinen! Nyt siis pikkuhiljaa voidaan alkaa palaamaan kohti normaalia elämää ja käydä hieman pidemmilläkin lenkeillä, agility sen sijaa saa vielä hetken odottaa ja senkin jälkeen aloitellaan hieman kevyemmillä harjoitteluilla 🙂
Viivi kiittää kaikkia tsempanneita sekä myös Vallilan eläinlääkäriasemaa!

VOITTONOLLA ja H-SERT!!!

Tänään se sitten tuli, meidän eka voittonolla kolmosissa!! Samallahan tämä tarkoittaa että pääsemme osallistumaan MM-karsintoihin Seinäjoelle!

BATn kisoissa siis oltiin tänään. Ekalta radalta tuli A:n alastulolta 5. Olenkin jo tiennyt että spitz hieman liian korkealta sen hyppää ja meillä onkin ajatuksena ollut että tuo wnb-pysäytyskontakti vaihdettaisiin juoksuun A:lla. Omasta mielestäni Venla kontaktin otti, mutta sen verran  ylhäältä että ei ihmekkään että virhe sieltä kolahti. Parempi olisi tehdä sen verran varmasti ettei jäisi mitään arvailun varaan.

Toinen rata olikin sitten hyppyrata joka sujui paremmin kuin hyvin!! :)Käännökset sujuivat, koira pysyi lähdössä ja itse en pahemmin ollut koiran tiellä. En kyllä siltikään olisi ikinä uskonut että rata sitten niin hyvin meni, että pääsimme sille korkeimmalle palkintokorokkeelle! Meinasi alkaa ihan itkettämään kun tuloksia katsoin ja viimeinen agirata menikin sitten ihan vaan vielä hyppyrataa fiilistellessä. Siltä keinulta virhe ja tulos 5.

BATn kisoissa on aina niin superkiva saada palkintoja! En tiedäkkään millä muulla seuralla olisi niin huiput palkinnot!

Tänään Venlan saalis: ruusukkeet, MUSC 10e lahjakortti (Maistuu sekä Viiville&Venlalle) ilmainen startti-lahjakortti, Hurtan viilennysloimi (sellainen hieno paksu!), Nutrolin-öljyä (tätäkin ollaan himoittu mutta en ikinä raaski ostaa) sekä suklaata! Venla ja ohjaaja kiittävät!!

En olisi ikinä uskonut, että vuoden aikana päästään näin pitkälle spitzin kanssa. Tänä SM-kautena on Venla noussut kolmosiin, saanut 2 agisertiä, 14 sm-nollaa ja nyt vielä tämän voittonollan! En voisi olla ylpeämpi tästä pienestä! Eilen juuri puhuttiin treenikavereiden kesken mm-karsinnoista ja sanoin että meillä ei voittoa ole eikä nyt tänä vuonna ainakaan luultavasti sitä tulla saamaan 😀

Eilen oli muuten I-HAHn hallin avajaiset 🙂 On meillä vaan ihan hirmuisen hieno uusi halli! Keinonurmikin on ihan parasta mahdollista laatua. Innolla odotan että päästään sinne treenaamaan Viivin ja Venlan kanssa. Meiltä on kotoa sinne matkaa alle 2km joten ei voi enää sitten laittaa treenaamattomuutta ajanpuutteen yms syyksi 😀 Avajaisissa oli skumppaa, kaikkia ihania herkkuja, ihan parasta seuraa ja ihmisagilityä joka sai kyllä kaikki nauramaan ihan kippurassa 🙂

Kun nyt muuten tämä kirjoitus on keskittynyt aika paljon Venlaan, niin pakko laittaa loppuun vielä pari kuvaa Viivistä ja pingusta ettei toinen tule mustasukkaiseksi 😉

Juokse pingu!! Viivi the pingunmetsästäjä iskee!!

Ulkotreenit ja aurinko, mikä sen parempaa!

Nyt on kyllä niiin kesäfiilis! Käytiin treenailemassa hieman Venlan ja Viivin kanssa auringonpaisteessa ja oli sen verran lämminkin että lopputreenien ajaksi piti ottaa jopa takki pois 🙂 Jee! Pitää nyt hehkuttaa kun kumminkin kohta tulee se ensimmäinen ilta kun sataa vettä, on pimeetä ja on kylmä, ja toivoo että olisipa vielä hallitreenejä ;D
Tänään ohjelmaan kuului perusirtoamista, keppejä (ei kylläkään mitään haasteellista, lähinnä sellaista: hei me ollaaan taas hiekkapohjalla) ja sitten hieman rataa. Akku loppui kamerasta juuri sopivasti ennen Venlan ratasuoritusta mutta sen verran oli spitz puhki että meni enempi korkeushypyksi ja räksyttämiseksi 😀 Onneksi sen 12 esteen radankin saa pilkottua pätkiin 😉

Päivän rata oli yksi AgilityNerdin 72 radasta 🙂
AgilityNerd: Seventy Two Backyard Courses!