Pääsiäisen kisat ja temppuvideoita

Pääsiäisenä oli aika käynnistää kisakausi pitkän tauon jälkeen! Alkutalven harjoittelimme Venlan kanssa kontakteja ja kun lopulta olisi ollut aika palata kisakentille, loukkasi Venla olkapäänsä. Niinpä kisataukomme kasvoikin hieman odotettua pidemmäksi, ja nyt alkaakin olla jo hoppu arvokisatulosten keräämisessä. Pääsiäisenä kisasimme Venlan kanssa Purinalla sekä Järvenpäässä JAUn uudella hallilla. JAUn halli vaikutti oikein hyvältä, pohja oli joustava mutta pitävä ja hallissa oli mukavan valoisaa.

Pitkän tauon jälkeen oli havaittavissa aikamoista kisaruostetta, erityisesti minulla, joten tuloksilla ei juurikaan juhlittu. Viimeisellä startilla saimme kuitenkin paketin lopulta koottua ja sijoituimme Kermisen vauhdikkaalla radalla nollatuloksella toisiksi! ATD:llä oli kisoissa aivan loistavat palkinnot: saimme muumimukin!

 

Olettehan huomanneet laumamme Pro Dogin Palkitse Häntä videoissa? Videoilla opetellaan hauskoja temppuja, kannattaa käydä kurkistamassa!

 

Venla palasi kesälomalta Espoon kisoihin

Venla palasi kesälomalta kisakentille juosten heti aamun ensimmäiseltä radalta nollan sijalla 2! Spitzin kanssa juokseminen on kyllä vaan niin mahtavaa, meillä on jotenkin sellainen yhteys mitä en osaa selittää sanoilla.. toivottavasti saadaan nauttia yhteisestä tekemisestä vielä pitkään!

Kuvat Tiia Hämäläinen

2015-08-22_00134

.

2015-08-22_00069

.

2015-08-22_00068.

2015-08-22_00067

Volan ensimmäinen LUVA

Sunnuntaina kisasimme Volan kanssa kotikisoissamme Helsingissä. Edelleenkin Volan kepit, keinu ja rengas ovat melko epävarmoja, mutta tällä hetkellä haemme kisoista erityisesti kokemusta ja hyvää fiilistä!

Volan kaikki kolme rataa olivat erittäin hyviä! Ensimmäisellä radalla pujottelun rytmi hieman sekosi, mutta muuten rata oli oikein sujuva ja Vola työskenteli iloisesti ja omalla tasollaan 🙂 Toisella radalla myös pujottelu osui kohdalleen, mutta lopussa putken sijasta valittiinkin ylimääräinen hyppy. Viimeisellä radalla, hyppyradalla, kaikki osui sitten kohdilleen ja Volalle ensimmäinen voittonolla! Voi että mikä fiilis!

Tuon pienen shetlantilaisen kanssa on kyllä nyt niin älyttömän hauskaa juosta, jotenkin alkaa löytymään sellainen yhteinen sävel että koiraan voi luottaa ja pystyy itse keskittymään vaan ohjaamiseen. On se mieletön *sydän*

Kuvat Ida Alexandersson

285

210

209

074

073

072

070

Agilityflow

Aina sitä miettii asioita, joita olisi niin älyttömän siistiä tehdä. Harvoin niitä tulee kuitenkaan tehtyä kun pitää imuroida ja käydä kaupassa ja katsoa netflixiä.. Päätin, että nyt syksyllä alan tekemään juuri näitä asioita!

Osa on ehkä huomannutkin jo, että innostuin videoblogi-ideasta ja päätin sitten heittäytyä siihen vähän enemmän.
Tämän tuloksena syntyi Agilityflow. Pyörittelimme pitkään nimi-ideoita sivustolle, mutta kun tämä nousi esiin, tiesin heti sen olevan oikea nimi! Flow on mielentila, se on täydellistä keskittymistä ja tekemisestä nauttimista siten, että tietoinen ajattelu väistyy. Se on se fiilis, kun täydellisen radan jälkeen tajuaa, ettei edes ajatellut mitään koko radan aikana!

Tämä sivusto säilyy edelleen ensisijaisena kotisivunani ja bloginani. Suurin ero on siinä, että täällä päivittäminen tapahtuu suomeksi kun taas agilityflow on englanniksi. Lisäksi täällä on paljon enemmän treeni- ja kisakuulumisia, kun taas agilityflow:n puolella on enemmänkin treenivinkkejä.

Pyydän nyt teiltä: katsokaa, ihmetelkää, fiilistelkää ja käykää jättämässä kommenttinne ja seuratkaa meitä 🙂 Koska agilityssä parasta on saada nauttia yhdessä tekemisestä!

Tässä vielä tärkeimmät linkit:

AGILITYFLOW
Facebook
Instagram
Youtube

Ensimmäinen videoblogipostaus! Muutaman esteen rataharjoitus Volan kanssa

Ensimmäinen videoblogipostaus on nyt tehty, olipas aika jännittävää! Jättäkää kommenttinne ja kertokaa myös, mien itse olisitte radalla ohjanneet!

Ensimmäinen rata

Ensimmäinen rata

vlogi1rata2

Toinen rata

Oulun SM-kisat!

Pikkuhiljaa alkaa toipuminen SM-kisoista, joten on aika kirjoittaa myös tänne matkareportaasia!

(c) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

(c) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

Lähdimme torstaina iltapäivällä ajamaan kohti Pietarsaarta, jossa sijaitsee matkakaverimme Eveliinan mökki. Olimme aamulla käyneet ostamassa uuden auton, joten ford pääsikin heti kunnon tulikokeeseen! Itse olen reissannut Suomessa todella vähän ja jo Tampere tuntuu olevan kaukana, joten olin todella innoissani matkasta Suomen halki! Perjantaina aamulla matka jatkui Pietarsaaresta kohti Oulua.

wpid-20150611_233242.jpg

wpid-img_20150612_112242.jpgwpid-20150612_122838.jpg

Majoituimme Oulussa Kotimaailmalta vuokratussa asunnossa, ja voin suositella kyllä lämpimästi! Asunto oli aivan vastikään valmistunut ja todella tyylikkäästi sisustettu. Meillä oli oma keittiö, iso lasitettu parveke, makuuhuone ja mikä parasta: sauna! Asunnossa oli kaikki tarpeelliset astiat ja paistinpannut, pyyhkeet ja muut, joten pakkaaminenkin oli helppoa. Asunto sijaitsi aivan Oulun keskustassa ja matka kisapaikalle sujui hurauksessa.

Perjantaina kisasimme iltakisoissa Venlan kanssa molemmilla radoilla. Molemmat ratamme päätyivät hylkäykseen, mutta kumpikin rata oli oikein sujuva ja vauhdikas

Lauantaina Venlalla oli lepopäivä kun joukkueet kisasivat Suomenmestaruudesta. Illlala saimme juhlia, kun I-HAH minijoukkue taisteli tiensä Suomenmestaruusvoittoon! Aivan upeaa!

wpid-img_20150613_221331.jpg

Matkakaverimme Eveliina oli mukana voittamassa Suomenmestaruuden I-HAH:n mineille!

 Sunnuntai oli sitten koko matkamme pääpäivä, silloin kisattiin yksilösuomenmestaruus. Saimme Venlan kanssa startata numerolla 54, joka oli meille täydellinen numero. Saimme tutustua aamun toisessa tutustumisryhmässä ja kisata kyseisen tutustumisryhmän puolessa välissä.

Olin etukäteen päättänyt, että ihan sama minkälainen karsintarata meille tehdäänkään, se on juuri meille täydellinen rata. Ja ratahan oli! Rata vaati vauhtia ja luottoa koiraan, saimme tehdä persjättöjä ja päällejuosta. Radalla sai valita useista ohjausvaihtoehdoista mutta silti se oli etenevä.

Lähdimme radalle Venlan kanssa hyvällä fiiliksellä ja pois radalta tulimme vielä paremmalla fiiliksellä! Kuulin radalla riman kolahtavan takanamme, joten ajattelin tuloksemme olevan 5. Olin silti valtavan tyytyväinen rataamme ja pieneen spitziin, joka antoi radalla aivan parastaan! Hetki meni, kun meitä rynnättiin halaamaan ja onnittelemaan ja pian kuulutettiinkin tuloksemme olleen nolla!! Tämä tarkoitti meille myös paikkaa finaaliin! En voi kuvailla, miten mieletön fiilis!

Hyppyradalla sijoituksemme oli 20. Spitz pinkoi siis hyppyradan aika todella kovaa, kun muutamasta hieman myöhästyneestä ohjauksestamme huolimatta saimme startata niin lähellä kärkeä. Nollia hyppyradalla tuli yhteensä 85, eli finaalissa meille tuli pitkä tauko tutustumisen ja suorituksen väliin.

venlasm2015-1

Venla lähtökarsinassa ennen finaalirataa
(c) Jukka Pätynen, Koirakuvat.fi

Finaaliratamme oli myös oikein hauska! Paljon kohtia, joissa sai miettiä ohjauksia ja ohjata eri tavoilla. Finaalia seuratessakin saikin huomata useita erilaisia ohjaustapoja! Viime vuonna finaaliratamme kaatui jännitykseeni, mutta tänä vuonna sain pidettyä pään hyvin kasassa ja lähdimme finaaliradalle hyvällä tekemisen meiningillä!

Finaaliratamme päätyi hylkäykseen. Venla oudosti kielsi hypyn ja jatkoimme rataa korjaamatta tätä hyppyä. Vasta nyt kuvasta sain nähdä, mitä tällä hypyllä oikein tapahtui! Loppuradasta hieman oikaisimme, mutta vaikka rata päätyi hylkäykseen, ei kertaakaan harmittanut tippaakaan. Venla veti taas ratansa ihan mielettömällä asenteella! Tämä maailman upein spitz on tullut ihan valtavasti eteenpäin itseluottamuksen ja vauhtinsa kanssa! Ja kun viime vuonna finaaliratamme kaatui heti alkuunsa, tänä vuonna pystyimme tekemään rennon ja sujuvan suorituksen omalla tasollamme. Ehtii sen nollan tehdä ensi vuonnakin

Venlan viimeisistä kisoista ennen SM-kisoja tuplanolla!

Venlan viimeiset kisat ennen SM-reissua ja tuloksena tuplanolla! Molemmilla radoilla yllettiin myös kolmannelle sijalle. Ei olisi oikein parempaa voinut toivoa kauden viimeisiin kisoihin, nyt voi hyvällä fiiliksellä lähteä Ouluun! On tuo spitz vaan jotain niin parasta ❤

Oulussa Venla starttaa sunnuntailla numerolla 54! Ei voi olla huono juttu, että heti numeron nähtyäni tuli jes!-fiilis 🙂 saamme kisata aamusta ja tutustumisen ja Venlan välissä on juuri sopiva määrä koirakoita. Nyt tosin alkoi jo vähän jännittämään!

PurinaOpenista nollia Venlalle ja Volalle

Sunnuntaina olimme Venlan kanssa kisaamassa PurinaOpenissa. Paikalle oli tullut todella paljon koirakoita, noin 50 jokaisessa luokassa! Lähdimme kisoihin hakemaan hyvää kisafiilistä ja flowta, suoritusvarmuutta rennolla meiningillä! Kisat sujuivatkin Venlan kanssa todella hyvin! Ensimmäinen rata oli muuten oikein sujuva, mutta toiseksi viimeisen hypyn niisto johti kieltoon. Toisella radalla sen sijaan saimme tehtyä nollatuloksen ja sijoituskin oli huima 5/53! Viimeisellä radalla spitzin meno oli myös vauhdikasta, mutta suoritimme radan yhdellä ylimääräisellä putkella. Pakko kehua spitziä myös siitä, että se otti kummankin agiradan kaikki kontaktit!

Venlan suoritusvarmuus on kohonnut todella paljon, ja myös vauhdista saimme viikonlopun aikana paljon kehuja! Joka kerta nämä kehut lämmittävät mieltä todella paljon, eli kiitos! Alla Venlan nollarata.

Keskiviikkona oli jännittävä päivä, sillä Vola pääsi ensimmäistä kertaa starttaamaan agiradalla. Suoritimme möllien agiradan kahdesti ja möllien hyppyradan kahdesti. Ensimmäisellä radalla Purina-areenan vieras ympäristö ja outo pohja hämmensivät pientä shelttimiestä, joka tuli mm. toisesta esteestä ohi, kielsi putkia ja loikkasi puomin kontaktin. Toisella kierroksella Vola oli kuitenkin kuin eri koira, ihan kuin se olisi yhtäkkiä tajunnut, että kysehän on agilitystä! Vola tekikin nollaradan (myös puomi sujui!) joka vei meidät luokan voittoon! Niinpä ensi viikolla pääsemme kisaamaan myös PurinaOpen-finaaliradalle!

volakisat03062015

Myös Volan hyppyradat sujuivat hyvin, Vola nautti menemisestä ja irtosi ylättävän hienosti putkiin! Rata oli juuri mölleille sopiva, suoraviivainen ja iloinen 🙂 Tässä videolla Volan hyppyrata

Treenisuunnitelmasta treeniksi

Kaikilla meillä on lista asioita, joita pitäisi treenata. Kontaktit, valssit, irrottaminen, erottelut…. Ei ole vaikeaa todeta ”tätä pitäisikin treenata”. Vaikeaa on se, että näitä asioita ihan oikeasti treenaa.

Rakastan treenisuunnitelmien tekemistä! Excelin sarakkeet täydentyvät hetkissä, kun alan askartelemaan juuri meille sopivaa treeniohjelmaa. Suunnitelma auttaa muistamaan treenattavat asiat ja suunnitelmallinen treenaaminen vie huomattavasti enemmän eteenpäin kuin ”epämääräinen palloilu”.

Treenisuunnitelmien teosta ja niiden hyödyistä löytyykin kirjoituksia vaikka kuinka. Se mihin haluan nyt keskittyä, on treenisuunnitelman käytännön toteuttaminen. Aina ei ole mahdollista mennä agilitykentälle, aina ei ole mahdollista vapaatreenata (päättää itse treenin rakennetta ja pohjaa). Siitä huolimatta treenisuunnitelman noudattaminen ei ole mahdotonta!

Usein ratatreeneihin mennään tekemään rataa. Ei siinä mitään, välillä on oikeasti hyvä tehdä rataa ratana. Kuitenkaan ratatreenin ei tulisi muodostaa koko treeniohjelmaamme. Eikä välttämättä edes puolikasta siitä! Yleensä kouluttajat suunnittelevat radan usealle koirakolle: joskus viidelle, joskus kymmenelle, joskus 50:lle. Aina ei siis osu niin, että ratatreenin pääpaino on juuri siinä, mitä treeniohjelmanne sanoo. Mutta voisiko treenin siitä huolimatta toteuttaa suunnitelman mukaisesti?

Mietitäänpä asiaa käytännön esimerkin kautta. Treeniohjelmassani lukee tälle viikolle ”irtoamista”. En kuitenkaan pysty käydä vapaatreenaamassa itse suunnittelemaani irtoamisharjoitetta agilitykentällä. Tästä seuraa kaksi vaihtoehtoa: voin lykätä irtoamistreenit suosiolla myöhemmäksi, tai toteuttaa ne jollakin muulla tavalla. Esimerkiksi:

  • irtoamistreeni kotipihalla: kuinka kaukaa tolppien kierto jo sujuu?
  • Ratatreenin toteuttaminen niin, että keskitymme radalla irrottamiseen. Valitsen ohjaukset ja linjat siten, että koira pääsee työskentelemään itsenäisemmin, voisinkohan jopa leijeröidä jossain kohtaa? Entä jos päättäisin, lähettää koiran jokaiseen putkeen mahdollisimman kaukaa? Palkkauskohdatkin voisin valita sen mukaan, että palkkaan parhaat irtoamiset (palkkausaiheesta lisää: Missä kohtaa palkkaat). Lisäksi jo treenin aluksi voin huikata kouluttajalle, että tänään päivän teemana meillä on irrottaminen!

Sama treenirataa voidaan usein hyödyntää monenlaiseen treenaamiseen! Alla esimerkkikuva, jossa mielikuvitusohjaaja ohjaa saman ratakuvion kahdella hyvin erilaisella tavalla riippuen treeninsä tavoitteesta. Ylemmän kuvan ohjaaja voisi treenata esimerkiksi koiran itsenäisyyttä tai edestä ohjaamista Alla olevassa kuvassa sen sijaan vaikkapa tiukkoja käännöksiä tai ohjaukseen tulemista

ohjaustavat Usein treeneissä lähdetään suorittamaan rataa sen kummemmin asiaa pohtimatta. Lasketaan monennellekko esteelle rata päästiin ja keskitytään vain siihen, miten rata saataisiin kulkemaan vieläkin pidemmälle. Jos esimerkiksi irtoaminen ei ole koirakon vahvuus, tuppaavat ohjaajat valisemaan ne reitit, jotka eivät edellytä koiran irtoamista. Näin kyllä päästään radalla pitkälle, mutta kuinka paljon siinä sitten kehittyi? Tärkeämpää treeneissä voisi olla keskittyminen niihin osa-alueisiin, jotka vaativat kehittämistä.

Loppuun kuitenkin muistutan: mikäli treeniohjelmassa lukee ratatreeni/suoritusvarmuus/ratakestävyys tai muuta vastaavaa, niin silloinhan pyritään sitten menemään se treenirata mahdollisimman pitkälle mahdollisimman virheettömästi! Ja erityisesti näin kesän arvokisojen lähestyessä ainakin omassa treeniohjelmassa ovat nimenomaan ratatreenaus ja suoritusvarmuuden parantaminen suuressa roolissa.

Iloisia, suunnitelmallisia ja ennenkaikkea kehittäviä treenejä!

Venlasta hyppyvalio!

Viikonloppuna kisasimme Tuusulassa ihanan aurinkoisessa säässä. Erityisen aurinkoisen kisapäivästä teki Venlan viimeisen radan nollatulos, joka oikeutti kolmanteen sijaan ja hyppysertiin! Koska serti oli Venlan kolmas, tuli pienestä spitzista hyppyvalio!

venla ava-h

Laitisen radat olivat todella hauskat viikonloppuna! Ensimmäinen rata näytti ensivilkaisulta vähän inhottavalta, ansoja, ansoja ja ansoja. Kun rataan sitten pääsi tutustumaan, sai huomata etteivät nämä ansat niin inhottavia olleetkaan: perusohjaamisella pääsisi hyvin pitkälle. Rata meni Venlan kanssa todella nappiin lukuunottamatta kontaktivirhettä A:lta. Kontaktivirhe kirveli vielä enemmän kun eksyin tuloslistoille ja totesin, että spitzin aika olisi riittänyt voittoon mikäli tassut olisivat osuneet sen pari senttiä alemmaksi. Ehkä pikkuhiljaa pitäisi alkaa treenaamaan kontakteja!

Toisella radalla A:n kontakti sitten osui, mutta päätin ohjata spitzin ylimääräiseen putkeen. Tämän radan jälkeen mietin, miten älyttömän kivaa on Venlan kanssa juosta radalla! Nyt tuntuu, että yhteistyö sujuu ja vauhtiakin on alkanut löytymään entistä enemmän. Venlaan uskaltaa luottaa, se hoitaa oman osuutensa mikäli minä hoidan omani. Ihan todella hyvä fiilis ja flow tehdessä! Toivotaan, että tämä jatkuu!