Piirinmestaruuskisat: Voittonolla ja joukkuepronssi

Piirinmestaruuskisoista on nyt jo pari viikkoa, mutta tajusin, että en ole tänne päivittänyt mitään Venlan hienosta kisamenestyksestä!

Joukkueradalla saimme kunnian hoitaa ankkurin osuutta ja Venla kirmasi joukkueellemme nollan! Kolmas vuosi peräkkäin kun Venla on mukana voittamassa I-HAH:lle pronssia! Iloinen yllätys oli myös se, että Venlan nolla oli radan tuloksissa kolmantena!

Yksilökisoissa juoksimme Venlan kanssa hyppyradan voittoon! Olen todella onnellinen tästä saavutuksesta, isot kisat (51 koiraa) ja nyt ei enää tarvitse jännittää voittoa mm-karsintoja varten. Piirinmestaruus jäi kuitenkinkontaktivirheen päähän mikä hieman kaihersi, mutta toisaalta toimi hyvin motivaattorina elvyyttää juoksukontaktiprojektimme. Katsotaan, miten kontaktitilanne tästä etenee 🙂 

kuvat Ida Alexandersson

106 045 047

Oulun SM-kisat!

Pikkuhiljaa alkaa toipuminen SM-kisoista, joten on aika kirjoittaa myös tänne matkareportaasia!

(c) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

(c) Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

Lähdimme torstaina iltapäivällä ajamaan kohti Pietarsaarta, jossa sijaitsee matkakaverimme Eveliinan mökki. Olimme aamulla käyneet ostamassa uuden auton, joten ford pääsikin heti kunnon tulikokeeseen! Itse olen reissannut Suomessa todella vähän ja jo Tampere tuntuu olevan kaukana, joten olin todella innoissani matkasta Suomen halki! Perjantaina aamulla matka jatkui Pietarsaaresta kohti Oulua.

wpid-20150611_233242.jpg

wpid-img_20150612_112242.jpgwpid-20150612_122838.jpg

Majoituimme Oulussa Kotimaailmalta vuokratussa asunnossa, ja voin suositella kyllä lämpimästi! Asunto oli aivan vastikään valmistunut ja todella tyylikkäästi sisustettu. Meillä oli oma keittiö, iso lasitettu parveke, makuuhuone ja mikä parasta: sauna! Asunnossa oli kaikki tarpeelliset astiat ja paistinpannut, pyyhkeet ja muut, joten pakkaaminenkin oli helppoa. Asunto sijaitsi aivan Oulun keskustassa ja matka kisapaikalle sujui hurauksessa.

Perjantaina kisasimme iltakisoissa Venlan kanssa molemmilla radoilla. Molemmat ratamme päätyivät hylkäykseen, mutta kumpikin rata oli oikein sujuva ja vauhdikas

Lauantaina Venlalla oli lepopäivä kun joukkueet kisasivat Suomenmestaruudesta. Illlala saimme juhlia, kun I-HAH minijoukkue taisteli tiensä Suomenmestaruusvoittoon! Aivan upeaa!

wpid-img_20150613_221331.jpg

Matkakaverimme Eveliina oli mukana voittamassa Suomenmestaruuden I-HAH:n mineille!

 Sunnuntai oli sitten koko matkamme pääpäivä, silloin kisattiin yksilösuomenmestaruus. Saimme Venlan kanssa startata numerolla 54, joka oli meille täydellinen numero. Saimme tutustua aamun toisessa tutustumisryhmässä ja kisata kyseisen tutustumisryhmän puolessa välissä.

Olin etukäteen päättänyt, että ihan sama minkälainen karsintarata meille tehdäänkään, se on juuri meille täydellinen rata. Ja ratahan oli! Rata vaati vauhtia ja luottoa koiraan, saimme tehdä persjättöjä ja päällejuosta. Radalla sai valita useista ohjausvaihtoehdoista mutta silti se oli etenevä.

Lähdimme radalle Venlan kanssa hyvällä fiiliksellä ja pois radalta tulimme vielä paremmalla fiiliksellä! Kuulin radalla riman kolahtavan takanamme, joten ajattelin tuloksemme olevan 5. Olin silti valtavan tyytyväinen rataamme ja pieneen spitziin, joka antoi radalla aivan parastaan! Hetki meni, kun meitä rynnättiin halaamaan ja onnittelemaan ja pian kuulutettiinkin tuloksemme olleen nolla!! Tämä tarkoitti meille myös paikkaa finaaliin! En voi kuvailla, miten mieletön fiilis!

Hyppyradalla sijoituksemme oli 20. Spitz pinkoi siis hyppyradan aika todella kovaa, kun muutamasta hieman myöhästyneestä ohjauksestamme huolimatta saimme startata niin lähellä kärkeä. Nollia hyppyradalla tuli yhteensä 85, eli finaalissa meille tuli pitkä tauko tutustumisen ja suorituksen väliin.

venlasm2015-1

Venla lähtökarsinassa ennen finaalirataa
(c) Jukka Pätynen, Koirakuvat.fi

Finaaliratamme oli myös oikein hauska! Paljon kohtia, joissa sai miettiä ohjauksia ja ohjata eri tavoilla. Finaalia seuratessakin saikin huomata useita erilaisia ohjaustapoja! Viime vuonna finaaliratamme kaatui jännitykseeni, mutta tänä vuonna sain pidettyä pään hyvin kasassa ja lähdimme finaaliradalle hyvällä tekemisen meiningillä!

Finaaliratamme päätyi hylkäykseen. Venla oudosti kielsi hypyn ja jatkoimme rataa korjaamatta tätä hyppyä. Vasta nyt kuvasta sain nähdä, mitä tällä hypyllä oikein tapahtui! Loppuradasta hieman oikaisimme, mutta vaikka rata päätyi hylkäykseen, ei kertaakaan harmittanut tippaakaan. Venla veti taas ratansa ihan mielettömällä asenteella! Tämä maailman upein spitz on tullut ihan valtavasti eteenpäin itseluottamuksen ja vauhtinsa kanssa! Ja kun viime vuonna finaaliratamme kaatui heti alkuunsa, tänä vuonna pystyimme tekemään rennon ja sujuvan suorituksen omalla tasollamme. Ehtii sen nollan tehdä ensi vuonnakin

Venlan viimeisistä kisoista ennen SM-kisoja tuplanolla!

Venlan viimeiset kisat ennen SM-reissua ja tuloksena tuplanolla! Molemmilla radoilla yllettiin myös kolmannelle sijalle. Ei olisi oikein parempaa voinut toivoa kauden viimeisiin kisoihin, nyt voi hyvällä fiiliksellä lähteä Ouluun! On tuo spitz vaan jotain niin parasta ❤

Oulussa Venla starttaa sunnuntailla numerolla 54! Ei voi olla huono juttu, että heti numeron nähtyäni tuli jes!-fiilis 🙂 saamme kisata aamusta ja tutustumisen ja Venlan välissä on juuri sopiva määrä koirakoita. Nyt tosin alkoi jo vähän jännittämään!

PurinaOpenista nollia Venlalle ja Volalle

Sunnuntaina olimme Venlan kanssa kisaamassa PurinaOpenissa. Paikalle oli tullut todella paljon koirakoita, noin 50 jokaisessa luokassa! Lähdimme kisoihin hakemaan hyvää kisafiilistä ja flowta, suoritusvarmuutta rennolla meiningillä! Kisat sujuivatkin Venlan kanssa todella hyvin! Ensimmäinen rata oli muuten oikein sujuva, mutta toiseksi viimeisen hypyn niisto johti kieltoon. Toisella radalla sen sijaan saimme tehtyä nollatuloksen ja sijoituskin oli huima 5/53! Viimeisellä radalla spitzin meno oli myös vauhdikasta, mutta suoritimme radan yhdellä ylimääräisellä putkella. Pakko kehua spitziä myös siitä, että se otti kummankin agiradan kaikki kontaktit!

Venlan suoritusvarmuus on kohonnut todella paljon, ja myös vauhdista saimme viikonlopun aikana paljon kehuja! Joka kerta nämä kehut lämmittävät mieltä todella paljon, eli kiitos! Alla Venlan nollarata.

Keskiviikkona oli jännittävä päivä, sillä Vola pääsi ensimmäistä kertaa starttaamaan agiradalla. Suoritimme möllien agiradan kahdesti ja möllien hyppyradan kahdesti. Ensimmäisellä radalla Purina-areenan vieras ympäristö ja outo pohja hämmensivät pientä shelttimiestä, joka tuli mm. toisesta esteestä ohi, kielsi putkia ja loikkasi puomin kontaktin. Toisella kierroksella Vola oli kuitenkin kuin eri koira, ihan kuin se olisi yhtäkkiä tajunnut, että kysehän on agilitystä! Vola tekikin nollaradan (myös puomi sujui!) joka vei meidät luokan voittoon! Niinpä ensi viikolla pääsemme kisaamaan myös PurinaOpen-finaaliradalle!

volakisat03062015

Myös Volan hyppyradat sujuivat hyvin, Vola nautti menemisestä ja irtosi ylättävän hienosti putkiin! Rata oli juuri mölleille sopiva, suoraviivainen ja iloinen 🙂 Tässä videolla Volan hyppyrata

Purinalta Venlalle tuplanolla

Eilen olimme Venlan kanssa Purinalla kisaamassa. Päivä alkoi ihanalla auringonpaisteella, mutta ennen ulkorataamme taivas veti pilveen ja muutama pisarakin tippui. Onneksi sade kesti vain hetken, ja ulkokautta ei tarvinut siis korkata kengät ja sukat märkinä!

Venla kirmasi heti ensimmäisen radan nollatuloksella! Radalla meno tuntui hieman tavallista hitaammalta, mutta tuloslistalla Venla olikin jo neljäntenä! Aika kovaa pieni spitz siis kuitenkin oli pinkonut! Jälkikäteen kun rataa mietin, niin olihan siinä kyllä aika hyvä flow, pakko myöntää. Käännökset menivät enemmän kuin nappiin ja rata eteni sujuvasti.

Toisella radalla olin varma, että saimme A:lta kontaktivirheen, mutta tuloslista kertoi nollan myös tälle radalle! Se oli siis tupla! Ihan mieletöntä! Rata oli kylläkin huomattavasti takkuisempi kuin ensimmäinen, itsestäni tuntui etten pääse pehmeällä hiekalla yhtään eteenpäin vaikka kuinka juoksen! Venla pääsikin pelastamaan parikin kohtaa joissa olin itse todella myöhässä.

Myös viimeinen ratamme oli oikein sujuva, mutta kolmas rima pääsi tipahtamaan hieman myöhästyneen ohjaukseni ja Purina Areenan pehmeän pohjan vuoksi. Normaalisti Venla ei rimoja tipauttele ja olen varma, että vaikka ohjaukseni olisi ollut yhtä myöhässä nurmella, ei rima olisi tipahtanut. Ja toisinpäin, ei Venla Purinan pohjalla tipauttele jos ohjaukseni ovat ajoissa. Viimeiseltä radalta siis tulokseksi 5, eli lasketaan sekin melkein puhtaaksi 😉

Vielä pitää jakaa teille Venlan uusi temppu! Tai no itse temppu ei ole Venlalle uusi, laatikkoon on osattu mennä jo pidemmän aikaa. Uutta on kuitenkin entistä pienempi kuppi!

Loistava kisapäivä Vantaalla, kaikille kolmelle koiralle nollaradat!

Eilen aamulla lähdimme Venlan kanssa BAT:n kisoihin hieman unisina. Itse olin ollut kipäenä pari päivää ja jo pelkkä lämmittely tuntui valtavalta urheilusuoritukselta.

Ensimmäisellä agiradalla Venla kulki loistavasti, mutta kontaktit pieni spitz possuili sen verran tyylillä, että päädyimme uusimaan A-esteen. Myös toisella radalla Venla possuili kyseisen kontaktin, mutta sairastaminen vaikutti vireystilaani sen verran, että katsoin asian läpi sormien. Tottakai olisi parempi pitää tiukka linja, mutta nyt aivot eivät taipuneet nopeaan ja järkevään päätöksen tekoon. Tältä radalta siis tulokseksi 5 oikein mainiolla ajalla. Herralan radat olivat jälleen kerran erittäin mukavia! Ne olivat vauhdikkaita ja edellyttivät hyvää perustekemistä.

Viimeisenä ratana meillä oli hyppyrata, jonka tuomaroi Hilpi Yli-Jaskari. En muista, että olisin ollut kyseisen tuomarin radoilla ikinä aiemmin! Rata oli oikein mukava: sujuva, mutta tarkkana sai olla! Ennen rataa päätin, että nyt pitää herätä epämääräisestä koomatilasta jossa olin ollut koko aamun. Laitoin kuulokkeista tsemppimusiikkia rataantutustumiseen ja päätin, että nyt kaivetaan se tekemisen meininki esiin. Tämä kaikki auttoi, ja tulokseksi Venlalle 0! Koska viimeisin kisakirjamerkintämme on ollut syyskuulta, tuli tämä nolla todella tarpeeseen! Pieni epätoivo kun alkoi jo hiipiä mieleeni sm-nollien keräämisen suhteen. Nyt se on kuitenkin potkittu pois ja enää yksi nolla puuttuu!

Illan ohjelma sisälsi myös muuta jännittävää, nimittäin Volan ensimmäiset möllikisat! Vola pääsi kirmailemaan möllien hyppyrataa peräti kolme starttia. Kahdella ensimmäisellä yrittämällä juostiin rata nollana, kolmannella sitten mölisin hieman liikaa ja suoritettiin rata yhdellä kiellolla.

Videossa toinen ratamme. Kyseisellä suorituksella ylsimme myös palkinnoille, 2. sija! 🙂 Olen todella, todella iloinen tästä suorituksesta! Suorat ovat olleet meille hieman haastavia ja olemme treenanneet niitä viime aikoina ihan liian vähän. Vola ei ole Ojangossa treenannut yms, eli periaatteessa vieras paikka ja silti teki todella kauniisti.

Koska Viivi täytti tällä viikolla jo 9 vuotta, pääsi myös veteraani kirmaamaan yhden startin minimölleissä! 🙂 Alkuun radalle mentiin vähän nuuskien, Viivi kun on aina Volan ja Vepan treenatessa päässyt väliajoilla etsimään namuja hallin lattialta. Mutta voi sitä riemua, kun Viivi tajusi, että tällä kertaa pääsee radalle! Meillä oli kyllä kummallakin ihan valtavan hauskaa. Onnea Viivi!

Venlan kisat Lahdessa 8.2.2015

Yleensä kisaamme vain pääkaupunkiseudulla, erityisesti näin talvisin, mutta pari viikkoa sitten lähdimme katsastamaan Lahden kisat. Todella mukava halli ja kisat sujuivat joutuisasti, Lahteen voinee suunnata jatkossakin!

wpid-img_20150208_204452.jpg

Tuloksilla emme päässeet juhlimaan, kaksi kontaktihyllyä ja hyppäriltä 5.

Ensimmäinen rata oli todella hyvä nollarata sillä poikkeuksella että kontaktit loikittiin. Puomi oli loppusuoralla, joten loikan jälkeen korjasin kontaktin.

Hyppyrata oli paras ratamme, mutta Venla ei halunnut mennä pussiin. Pussi ei ole ikinä ollut Venlan lempieste ja tällä kertaa pieni spitz päätti sitten ohittaa sen (oli jo juoksemassa pussiin mutta sitten kiersikin sen). Lisää pussitreeniä siis!

Itsenäisyyspäivän kisat

Itsenäisyyspäivän aamun vietimme Venlan kanssa kisoissa Vantaalla. Tuloksilla ei juhlittu mutta taas saimme treenilistaan lisättävää, mm.

  • poispäinkäännös kepeille
  • pakkovalssi
  • umpiputki

En tiedä mistä Akatemialla arvattiin että haluaisin näitä treenata, mutta eilisissä treeneissä oli näitä kaikkia! Huippua!

Radoilta tuloksiksi hyl, 5 ja hyl, alla video hyppyradastamme.

Ensimmäisellä radalla Venla oli yllättävän kiinni kädessäni eikä lukinnut esteitä. Rata hylättiin Venlan juostessa ohi toisena olevasta esteestä (este oli vieläpä suoralla linjalla ensimmäiseen nähden). Muutoinkin radan alku oli meillä hieman räpiköintiä, mutta loppua kohden suoritus tasaantui.

Toisella radalla Venla sitten juoksikin myös ensimmäisen radan edestä, joten olin myöhässä radan alusta loppuun. Taistelulla kuitenkin puhdas rata aina kolmanneksi viimeiselle esteelle, joka oli umpiputki. Tein putkelle pakkovalssin ja Venla lähti suorittamaankin putkea oikein nätisti, kunnes jostain syystä päätti palata ulos samasta päästä kuin mistä meni sisään. Mahdollisesti liukas tumma putki tuntui inhottavalta Venlasta?

Hyppyrata sujui muuten oikein näpsäkästi, mutta edellisen radan jatkuva myöhässä olo sai Venlan korjaamaan ”virheeni” tällä radalla. Venla tulkitsi putkeenlähetykseni persjättönä ja kiersi taakseni väärään päähän putkea. Ohjatessani kepeille peitin koiran näkökenttää, joten Venla irtosi edessä olevalle hypylle keppien sijasta. Tämä kuitenkin oli ihan positiivinen virhe, irtoaminen on aina plussaa!

Espoosta Venlalle tuplanolla

Sunnuntaina suuntasimme pitkästä aikaa Espooseen. Kisapaikka on tosi kiva ja melko lähelläkin. Jotenkin siitä huolimatta Espoossa tulee käytyä aivan liian harvoin.
Herralan radat olivat taas kerran oikein mukavia: ei vaadittu turhaa kikkailua vaan perusohjaamisella ja liikkumisella pääsi pitkälle 🙂
Venlalle molemmilta nollaradoilta 3. sija! Ei olla pitkään aikaan oltu palkinnoilla joten mahtava fiilis! 🙂
A-radan alussa minun oli tarkoitus valssata esteelle 2. En kuitenkaan uskaltanut jättää Venlaa lähtöön tarpeeksi pitkäksi ajaksi ja tuloksena oli takaaleikkaus putkelle joka johti siihen että olin aivan liian myöhässä persjätöstä estevälillä 4-5. Kepeillä sai onneksi vähän taas koottua
B-rata sujui huomattavasti paremmin kuin A-rata ja olen todella tyytyväinen ohjausvalintoihini, esimerkiksi keppien jälkeen lähetys esteelle jotta pääsi tekemään persjätön ennen putkea. Venla oli oikea pikkukiituri ja palkintojen jaossa tuomari kommentoi Venlan olevan minisheltti 🙂
C-radalla HYL tuli heti alussa. Olin taas ilmeisesti liian paikoillani ja Venla päätyi väärään putkeen. Tätä voisi sanoa tyyppimokaksi pikkuhiljaa 😀 Loppuradan panostinkin sitten siihen että pyrin liikkumaan itse mahdollisimman rohkeasti antaen Venlalle vastuuta 🙂 Tuloksena vauhdikas ja puhdas loppurata.